PK 83 TOIMINTAKÄSIKIRJA
SISÄLLYSLUETTELO
1. Johdanto
2. Toiminta-ajatus ja visio
2.1 Visio 2020-2025
2.2 Strategiset tavoitteet
2.2.1 Urheilutoiminta
2.2.2 Valmennustoiminta
2.2.3 Pelaajarekrytointi
2.2.4 Varainhankinta
2.2.5 Sidosryhmä- ja yhdyskuntasuhteet
2.3 Seuran ilme ja toiminta
3. Seuran arvot
3.1 Kunnioita peliä-ohjelma
4. Seuran hallinto ja toiminnan organisointi
4.1 Seuran tiedot
4.2 Seuran johtokunta
4.2.1 Seuran toimikunnat
4.3 Seuran puheenjohtaja
4.4 Seuran hallinto
4.5 Seuran toimihenkilöt
4.5.1 Sihteeri
4.5.2 Seuratyöntekijä
4.6 Ongelmanratkaisuryhmä
4.7 Joukkueenjohtajakerho
5. Joukkueiden organisaatio ja toiminta
5.1 Joukkueen johtoryhmä
5.2 Toimihenkilöiden velvollisuudet
5.2.1 Toimihenkilöiden esimerkillisyys
5.3 Toimihenkilöiden etuudet
5.4 Toimihenkilöiden tehtävät
5.4.1 Vastuuvalmentaja
5.4.2 Joukkueenjohtaja
5.4.3 Joukkueen valmentaja
5.4.4 Joukkueen huoltaja
5.4.5. Joukkueen rahastonhoitaja
5.5 Joukkueen vanhemmat
5.6 Joukkueen säännöt
6. Seuran pelaajasäännöt
6.1 Täsmällisyys
6.2 Poissaolosta ilmoittaminen
6.3 Harjoitteluun sitoutuminen
6.4 Käyttäytyminen harjoitustilanteessa
6.5 Käyttäytyminen yleisesti
6.6 Kannustaminen
6.7 Hygienia ja siisteys
6.8 Varusteista huolehtiminen
6.9 Harjoittelu ja pelaaminen
6.10 Muuta
7. Seuran joukkueet
7.1 Leijona-kiekkokoulusta U8-junioreihin - lasten kiekon innostumisvaihe
7.1.1 Leijona-kiekkokoulu
7.1.2 U8-juniorit
7.1.3 U9- ja U10-juniorit
7.2 U11-junioreista U15-junioreihin - lasten kiekon pelaamisen vaihe
7.2.1 Tytöt
7.2.2 U11- ja U12-juniorit
7.2.3 U13- ja U14-juniorit
7.2.4 U15-juniorit
7.3 U16- ja vanhemmat juniorit - nuorten harjoittelun tehostumisvaihe
7.3.1 U16- ja U17-juniorit
7.3.2 U18- ja U22-juniorit
7.4 Aikuiskiekkoilu
7.4.1 Edustusjoukkue
7.4.2 Naiset
7.4.3 Aikuisten harrastejoukkueet
8. Joukkueiden harjoittelu ja pelaaminen
8.1 Jäävuoro
8.2 Pelaaminen ja harjoittelu joukkueissa
8.2.1 Ongelmatilanne pelaajan kanssa
8.3 Pelaajan perusterveydentilan selvitys
8.4 Pelaajakyselyt
8.5 Pelaajan kehittymisen arviointi
8.6 Pelaajakartoitus
8.6.1 SJL:n tyttöjen pelaajakartoitus
8.6.2 SJL:n poikien pelaajakartoitus
9. Peluuttaminen joukkueissa
9.1 Peluuttamisen periaatteet eri ikäluokissa
10. Varusteet
10.1 Pelipaidat, pelihousut, pelisukat ja kypärät
10.2 Kenttäpelaajan ja maalivahdin varusteet
10.3 Seura-asut
11. Seuran vaihtaminen - seurasiirrot
11.1 Seurasiirrot PK 83:ssa
12. Ottelut ja turnaukset
13. Joukkueiden talous
13.1 Budjetointi
13.2 Talouden seuranta ja raportointi
13.3 Kulujen laskutus ja maksaminen
13.4 Joukkueen tulot ja menot
13.5 Lopettavat joukkueet
13.6 Pelaajien vanhempien tiedottaminen talousasioista
14. Palkitsemiset
14.1 Palkittavien valinta
14.2 Valintakriteerit pelaajapalkinnoissa
15. Yhteistyö- ja pelaajaliikennesopimus
16. Harrastamisen taloudellinen tukeminen
16.1 Jääkiekkoliiton tuki
16.2 Pelaajayhdistyksen Olympia- ja A-maajoukkuerahasto
16.3 Toni Rajalan stipendirahasto
17. Seuran somesäännöt
17.1 Facebook ja Instagram
17.2 WhatsApp
1. Johdanto
Tämän toimintakäsikirjan ohjeet ovat laadittu kuvamaan ja ohjaamaan seuran sekä sen joukkueiden toimintaa. Erityisesti juniorijoukkueiden.
Parkanon Kiekko ry on parkanolainen jääkiekon erikoisseura, joka tarjoaa Parkanon ja sen lähialueen kuntien lapsille, nuorille ja aikuisväestölle mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa. Kaikille seurassa harrastaville tarjotaan tasapuoliset mahdollisuudet kehittyä tavoitteidensa mukaisesti jääkiekossa.Kaikki jääkiekosta kiinnostuneet otetaan mukaan toimintaan, ja he sitoutuvat noudattamaan tässä toimintakäsikirjassa, sekä muissa seuran ohjeistuksissa ja säännöissä kirjattuja toimintamalleja ja sääntöjä. Tämä toimintakäsikirja sisältä myös seuran toiminta-ajatuksen ja vision.
Kaikki seuran toiminnassa mukana olevat henkilöt ovat velvoitettuja toimimaan ohjeiden ja niiden hengen mukaisesti. Ohjeet ovat laadittu seuran toiminnan selkeyttämiseksi ja yhteisten pelisääntöjen noudattamisen helpottamiseksi. Toimintaohjeita voidaan täydentää Parkanon Kiekko ry: n johtokunnan toimesta annettavilla säännöillä, ohjeistuksilla sekä tiedotteilla. Johtokunnalla on oikeus tehdä sääntöihin muutoksia kesken kauden.
Parkanon Kiekko ry on Suomen Jääkiekkoliiton jäsenseura, joka on sitoutunut noudattamaan Suomen Jääkiekkoliiton ja Jääkiekkoliiton Hämeen alueen alueellisia sääntöjä.
Parkanon Kiekko ry: n harjoittama urheilutoiminta keskittyy pääasiassa Parkanon Jäähalli oy: n omistamalle Leppäkosken Sähkö – areenalle. Parkanon Kiekko ry vuokraa jäähallin käyttöönsä vuodeksi kerrallaan, ja hankkii vuokrakuluihin tarvittavat varat myymällä edelleen jääaikoja joukkueilleen ja muille ulkopuolisille käyttäjille.
Tässä toimintaohjeessa Parkanon Kiekko ry:stä käytetään sen virallista lyhennettä PK 83.
2. Toiminta-ajatus ja visio
PK 83 on kasvattajaseura, jonka toiminnan ensisijaisena tarkoituksena on tarjota kaikille jääkiekosta kiinnostuneille mahdollisuus jääkiekon harrastamiseen.
PK 83 harjoittaa laadukasta ja vastuuntuntoista urheilutoimintaa, jossa jokaiselle harrastajalle pyritään tarjoamaan taitotasolleen sopiva harjoittelu- ja peliryhmä, sekä autetaan jokaista lasta ja nuorta kehittymään innokkuutensa, kykyjensä ja toiveidensa edellyttämällä tavalla.
PK 83 kouluttaa valmentajiaan, ohjaajiaan ja muita joukkueiden toimihenkilöitä laadukkaan urheilutoiminnan, sekä toimivan ja turvallisen harrastusympäristön luomiseksi. Näin lapsille mahdollistetaan olosuhteet kasvaa ja kehittyä turvallisesti.
Toiminnassa painotetaan myös kasvatuksellisia asioita ja siten seura on osana tukemassa yhdessä kodin ja koulun kanssa lapsen kasvatustyötä. PK 83:n toiminnassa olevat lapset ja nuoret ovat ensisijaisesti koululaisia, joiden kasvua ja kehitystä jääkiekkoharrastus tukee tarjoamalla sosiaalista kasvua ryhmässä, säännöllisen vapaa-ajankäytön ja myös mahdollisuuden vaikuttaa koulutyössä menestymiseen harrastukseen liittyvän valvonnan avulla. Pyrkimyksenä on kasvattaa pelaajat urheilulliseen ja terveellisiin elämäntapoihin. Toimintaa ohjaavat seuran arvot, sekä slogan; "Laadukasta toimintaa, hyvässä ilmapiirissä".
2.1 Visio 2020-2025
- PK 83:n toiminta on laadukasta, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, niin urheilutoiminnassa, kuin seuratoiminnassa.
- Seuran imago on positiivinen ja aktiivinen, sekä jääkiekosta harrastuksena myönteistä kuvaa luova. Jääkiekko on kiinnostava urheilulaji toimintaympäristössämme, ja seura tunnettu myös lähiympäristökunnissa.
- Seura on aktiivisessa yhteistyössä Parkanon kaupungin kanssa. Harrastajamäärä kasvaa urheilupainotteisessa 2-asteen opiskelussa.
- Seuran harrastajamäärä kokonaisuudessaan kasvaa, niin harrastejoukkueiden kuin kilpailujoukkueidenkin toiminnan piirissä, sekä erityisesti tyttö- ja naiskiekkoilijoiden osuus harrastajakunnassa lisääntyy. Tyttöjoukkueita pelaa SJL:n sarjoissa.
- PK 83 koetaan halutuksi ja luotettavaksi yhteistyökumppaniksi seutukunnan, seurojen, yhteisöjen ja yritysten keskuudessa.
- Seura tekee aktiivista ja vahvaa yhteistyötä lähipaikkakuntien jääkiekkoseurojen kanssa. Seuran pelaajapolku mahdollistaa harrastamisen paikkakunnalla aikuiskiekkoiluun asti.
- PK 83 on paikkakunnalla toimivien urheiluseurojen yhteistyön kehittäjä ja lajiyhteistyön hyödyntäjä pelaajiensa kehittämisessä urheilijoiksi.
- Seuran talous on vahva ja mahdollistaa toiminnan edelleen kehittämisen.
- Jäähalli urheilupaikkana on seuran käytettävissä samoin kustannuksin, kuin muutkin Parkanon urheilupaikat.
- Laji- ja oheisharjoittelun, sekä huoltotoiminnan näkökulmasta tilat ovat toimivat ja tarkoituksenmukaiset. Toimintaympäristöä kehitetään toiminnan laadun edelleen parantamiseksi.
- PK 83 tunnetaan laadukkaana urheiluseurana, ja on Suomen Jääkiekkoliiton alueellisessa toiminnassa edelleen aktiivinen ja arvostettu toimija.
2.2 Strategiset tavoitteet
PK 83 pyrkii seuraavien strategisten tavoitteiden avulla toteuttamaan määrittelemänsä seuratoiminnan vision.
2.2.1 Urheilutoiminta
PK 83 perustaa uuden aloittavan joukkueen vähintään joka toinen vuosi. Varsinaisen joukkuetoiminnan ensimmäinen toimintavuosi ajoittuu harrastajien U8-juniori ikään. Uusia tyttöjoukkueita perustetaan toiminnan kasvaessa ja tarpeen vaatiessa. Harrastejoukkueita perustetaan kysynnän ja tarpeen mukaan.
Laadukkaalla valmennuksella pelaajia kehitetään heidän oman motivaation, kykyjen, halujen ja taloudellisten resurssien pohjalta seuraaviin päämääriin:
- junioripelaajan kasvattaminen liikuntaa harrastavaksi tervehenkiseksi aikuiseksi sekä PK 83:n seuratoiminnassa mukana olevaksi harrastekiekkoilijaksi tai seuratoimijaksi
- junioripelaajan kasvattaminen PK 83:n edustus- tai naisjoukkueen pelaajaksi
- junioripelaajan kasvattaminen pelaajaksi korkeammille sarjatasoille ja aikuisten ammattilaissarjoihin
2.2.2 Valmennustoiminta
PK 83:n valmennustoiminnan laatua kehitetään palkatun seuratyöntekijän johdolla seuran sisäisellä koulutus- ja ohjaustoiminnalla, sekä SJL: n koulutuksien ja Tappara-yhteistyön hyödyntämisellä koulutustoimintoineen. Seura järjestää koulutuksia riittävästi laadukkaan valmennustoiminnan ylläpitämiseksi.
Seuran valmennusta pyritään yhtenäistämään ja kehittämään edelleen seuran urheilutoimintalinjausta päivittämällä, SJL:n painopisteitä hyödyntämällä, sekä valmentajamentoroinnin avulla. Seuran valmentajia velvoitetaan jakamaan tietotaitoaan ja tekemään yhteistyötä muiden seuran joukkueiden kanssa.
Yhtenä valmennustoiminnan jatkuvan kehittämisen painopistealueena on harjoitteluilmapiirin profiloituminen innostavaksi, kannustavaksi ja onnistumisen tunteita mahdollistavaksi, eli pelaajan tervettä itsetuntoa rakentavaksi.
Valmennustoiminnassa ja sen kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä SJL:n ja yhteistyöseurojen kanssa.
2.2.3 Pelaaja- ja toimihenkilörekrytointi
PK 83:n pelaaja- ja toimihenkilörekrytoinnista vastaa ensisijaisesti seuran johtokunta. Seuratyöntekijä on osaltaan vastaamassa ja aktiivisesti toteuttamassa rekrytointia.
Tavoitteena on saada rekrytoiduksi riittävä määrä toimijoita eri tehtäviin seuran johdossa, hallinnossa ja joukkueiden toiminnoissa, jotta laadukas ja kehittyvä urheilu- ja seuratoiminta mahdollistuu. Rekrytointia kohdistetaan seuran harrastajiin ja harrastajien vanhempiin, sekä seuran ulkopuolisiin henkilöihin.
Seura käyttää rekrytoinnissaan seuraavia tapoja:
- seuran verkkosivuilla on jatkuva rekrytointi-ilmoitus
- tiedotetaan seuran sisäisissä ja ulkoisissa viestintäkanavissa avoimista tehtävistä ja perustettavista ryhmistä ja joukkueista
- tiedotetaan joukkueiden palavereissa ja seuran tapahtumissa avoimista tehtävistä ja perustettavista ryhmistä ja joukkueista
- käytetään hyväksi mukana olevien seuratoimijoiden suhteita, nk. puskaradio
- hyödynnetään paikallista mediaa
- tehdään henkilökohtaista kohdennettua rekrytointia seurajohdon ja seuratyöntekijän toimesta
- järjestetään rekrytointitilaisuuksia / -tapahtumia
Pelaajarekrytointia kehitetään edelleen luomalla erilaisia tapoja toteuttaa seuran ja koulujen, sekä esikoulujen välistä yhteistyötä. Seura hyödyntää aktiivisesti toiminnassaan myös SJL:n rekrytointikampanjoita ja uudenlaisia muotoja harrastaa jääkiekkoa.
Pelaajien rekrytoimiseksi mukaan toimintaan käytetään tehokkaasti erilaisia sosiaalisen median alustoja.
Perustana pelaajarekrytoinnissa on aina seuran toiminnan laadukkuuden sekä positiivisen ilmeen ylläpitäminen. PK 83:n pelaajarekrytointiin ei kuulu "pelaajavärväys" muista seuroista.
2.2.4 Varainhankinta
PK 83: n pyrkimyksenä on pitää harrastamisen kustannukset mahdollisimman alhaisina harrastajilleen.
Seuran varainhankintaa ohjaa ajatus sponsorointiyhteistyön kiinnostavaksi tekemisestä seuran vaikutusalueen yritysten ja yhteisöjen kannalta. Toiminnan eettisen tarkastelun kestävä pohja, yhteiskuntavastuullisuus, laatu, luotettavuus, sekä positiivinen ilme takaavat sen, että PK 83 halutaan yhteistyökumppaniksi. Varainhankintaa ja sen muotoja kehitetään jatkuvasti, ja siitä vastaa seuran puheenjohtajan johdolla erityinen varainhankintatoimikunta.
Seuran taloudenhoidossa varainhankinnan ensisijainen tarkoitus on kattaa kausittain toiminnasta koituvat kulut. Toissijaisesti seuran tulee huomioida varainhankinnassa seuran kehittämisen ja yllättäviin menoihin varautumisen näkökulmat. Kehittyvä seura on elinvoimainen ja takaa sen jäsenilleen harrastamisen mahdollisuuden jatkumisen alati muuttuvassa toimintaympäristössä.
Seuran varainhankinnan muodot ovat:
- jäämaksut (seuran joukkueille)
- jäänmyynti (seuran ulkopuoliset käyttäjät)
- jäsenmaksut
- toimintamaksut
- osallistumismaksut
- mainos- ja sponsorimyynti
- avustukset
- seuran johtokunnan tai vuosikokousten päättämät muut varainhankintamuodot
2.2.5 Sidosryhmä- ja yhteiskuntasuhteet
PK 83 pitää tärkeänä kaikkien sidosryhmiensä huomioimista toiminnassaan sekä hyviä ja tiiviitä yhdyskuntasuhteita.
Yhteistyö Parkanon kaupungin ja sen liikuntatoimen, sekä Parkanon Jäähalli oy:n kanssa on ensiarvoisen tärkeää urheilutoiminnan mahdollistamiseksi. Yhteistyö ja sitä kautta toiminnan molemminpuolinen hyödyttävyys, kanssakäymisen mutkattomuus ja joustavuus ovat perusasioita, jotka ohjaavat seuran toimintaa kyseisten tahojen kanssa. Seura haluaa olla vaikuttamassa päätöksentekoon sellaisissa asioissa, jotka koskettavat seura- ja urheilutoimintaa.
Parkanon ja sen naapuripaikkakuntien jääkiekko- ja urheiluseurojen kanssa kehitetään ja toteutetaan molempia hyödyttävää yhteistyötä. Yhteistyön tarkoituksena on ennen kaikkea harrastamisen mahdollistaminen ja harrastajien auttaminen eteenpäin urheilijana.
Pelaajien vanhemmat ovat sidosryhmänä kaikkein tärkeimmässä asemassa seuran voimavarana toiminnan mahdollistamisessa, jatkuvuuden turvaamisessa ja toiminnan kehittämisessä.
Avoimella ja seuran arvoihin perustuvalla päätöksenteolla tuetaan ja lujitetaan eri sidosryhmien sekä yhdyskuntasuhteiden vahventumista ja syventymistä.
PK 83 kehittää ja vahvistaa jatkuvasti sidosryhmäsuhteitaan.
2.3 Seuran ilme ja toiminta
PK 83: n toiminnan yleinen tavoite:
- Yleisenä tavoitteena on edistää jääkiekkoilua Parkanossa sekä naapurikuntien vaikutusalueella.
- Kohottaa fyysistä kuntoa, sekä edistää terveiden elämäntapojen toteutumista seuran toiminnassa mukana olevien henkilöiden keskuudessa.
PK 83: n toiminnan kasvatuksellinen tavoite:
- Harrastustoiminnan luonteen ja kasvatuksellisen ohjauksen myötä junioripelaajat oppivat kantamaan vastuuta itsestään, tekemisistään, yhteisöstään, sekä ymmärtämään sääntöjen merkityksen, ja noudattamaan niitä.
- Junioripelaajat saavat perustan elinikäiselle liikuntaharrastukselle. Eliniän kestävä liikunnan harrastaminen on osana terveellisiä ja urheilullisia elämäntapoja ja edistää kokonaisvaltaista terveydellistä hyvinvointia. Urheilullisen elämäntavan osatekijöitä ovat terveellinen ravinto, harjoittelu ja lepo.
- Juniorivalmennuksessa otetaan huomioon koulun ja liikuntaharrastuksen yhteensovittaminen.
PK 83: n toiminnan urheilullinen tavoite:
- Seura tarjoaa mahdollisuuden jääkiekon harrastamiseen.
- Hyvän valmennuksen mahdollistamana jokaisella ikäluokalla ja pelaajalla on mahdollisuus kehittyä ja oppia urheilussa menestymisen edellytykset.
- Opettaa yhteisöllisyyttä, sosiaalisuutta ja antaa perustan liikunnan harrastamiseen eliniäksi.
PK 83: n erityinen urheilullinen tavoite:
- Junioripelaajien kehittäminen monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti siten, että jokaisella sitä haluavalla on edellytykset myöhemmällä iällä pelata jääkiekkoa korkeammilla sarjatasoilla.
- Jokaisella on mahdollisuus kehittyä oman taitotasonsa ja liikunnallisen potentiaalinsa edellyttämällä tavalla niin pitkälle kuin mahdollista.
- Jokaisella on mahdollisuus tuntea onnistumisen tunteita oman taitotasonsa ja roolinsa mukaisesti
3. Seuran arvot
Seuran toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat arvot, joiden luomalle arvomaailmalle koko toiminta perustuu. Seuralla on viisi perusarvoa.
PK 83:n arvot ovat:
- Avoimuus
- Sitoutuneisuus
- Suvaitsevaisuus
- Oikeudenmukaisuus
- Tavoitteellisuus
Avoimuus. PK 83:n toiminta ja päätöksenteko ovat avointa ja läpinäkyvää niin johtokunnan, seuran toimihenkilöiden, joukkueiden, kuin vanhempienkin osalta. Rehellisyys on avoimuuden edellytys, ja siten kaikki asioihin vaikuttavat seikat tulevat olla tiedossa päätöksenteossa. Johtokunta ja joukkueet tiedottavat seuraväkeä kaikista toiminnan kannalta oleellisista asioista, eikä ketään tarkoituksellisesti sivuuteta ulkopuolelle tiedotuksen piiristä. PK 83 on jääkiekkoseura, jossa joukkue on osa seuraa. Joukkue ei ole seura seuran sisässä.
Sitoutuneisuus. Kaikki PK 83:n toiminnassa mukana olevat henkilöt ovat sitoutuneet toimintaan aina vähintään kaudeksi kerrallaan. Seuran toiminnassa mukana olevat henkilöt hoitavat roolinsa mukaiset tehtävät niiden vaatimalla tavalla ja noudattavat toiminnassaan seuran sääntöjä ja ohjeistuksia niiden hengen mukaisesti. Yleisellä tasolla sitoutuneisuus tarkoittaa seurauskollisuutta, joka näkyy seuran toiminnan edistämisenä, sekä positiivisen ja yhtenäisen seurahengen ja ilmapiirin luomisena. Seura ei ole kukaan yksittäinen henkilö, vaan seura on yhtä kuin kaikki sen toiminnassa mukana olevat.
Suvaitsevaisuus. PK 83:n seuratoimijat, pelaajat ja jäsenet edistävät toiminnallaan suvaitsevaisuutta sekä kaikenlaisen syrjinnän estämistä ja vähentämistä. Muun muassa sukupuolesta, yhteiskuntaluokasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta, etnisestä taustasta tai perheen taustasta riippumatta kaikilla on oikeus olla seuran toiminnassa mukana ja kaikkien panosta toiminnan hyväksi pidetään samanarvoisena. PK 83:ssa kaikki harrastajat ovat samanarvoisia eikä kenenkään ihmisarvoa ei mitata osaamisen tai taitojen perusteella. Suvaitsevaisuus ei tarkoita välinpitämättömyyttä havaittua epäoikeudenmukaisuutta kohtaan.
Oikeudenmukaisuus. Kaikkia seuran toiminnassa mukana olevia kohdellaan oikeudenmukaisesti, joka ilmenee tasa-arvona ja yhdenvertaisina oikeuksina, mutta myös yhdenvertaisina vastuina ja velvollisuuksina. Päätöksenteossa ja ristiriitatilanteiden ratkomisessa asioita punnitaan monista näkökulmista ja pyrkimyksenä on aina ratkaisu, joka parhaiten edistää seuran kokonaisetua.
Tavoitteellisuus. PK 83:n toiminta on tavoitteellista toimintaa. PK 83 on urheiluseura, jossa on urheilullisia ja kasvatuksellisia tavoitteita. Urheilulliset tavoitteet eivät ole kilpailullisia tavoitteita, vaikka kilpaileminen on kiinteä osa PK 83:n toimintaa. Kasvatuksellisiin tavoitteisiin sisältyy terveellisiin elämäntapoihin sekä urheilun kilpailullisuuteen kasvattaminen. Seuralla on myös taloudellinen tavoite, joka on tarjota mahdollisimman korkea toiminnan laatu pelaajan kehittämiseksi kohtuullisin kustannuksin.
3.1 Kunnioita peliä-ohjelma
PK 83 on sitoutunut edistämään Kunnioita Peliä-ohjelman tavoitteita omassa toiminnassaan. Kunnioita peliä-ohjelma on suunniteltu, jotta suomalainen jääkiekko olisi reilumpaa kaikille sen osapuolille. Kyse on jokaisen pelin eri roolissa toimivan - pelaajien, valmentajien, tuomareiden ja vanhempien - keskinäisestä kunnioittamisesta.
Keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvalla käyttäytymisellä:
- tehdään pelitapahtumasta lapsille positiivinen kasvuympäristö, jossa on tilaa onnistumisille ja epäonnistumisille
- tehdään pelistä turvallisempaa
- taataan valmentajille ja tuomareille työrauha
4. Seuran hallinto ja toiminnan organisointi
Parkanon Kiekko ry on perustettu 4.5.1983 ja rekisteröity yhdistykseksi 28.12.1984. Sen kotipaikka on Parkanon kaupunki. Parkanon Kiekko ry on yleishyödyllinen urheiluseura ja se harjoittaa jääkiekkotoimintaa.
4.1 Seuran tiedot
Nimi: Parkanon Kiekko ry (PK 83)
Y-tunnus: 00554536 – 8
Osoite: Koulukatu 8, 39700 Parkano
Internet: www.parkanonkiekko.fi ja www.facebook.com/Parkanonkiekko/
Johtokunta:
Oskari Rinne, puheenjohtaja
Vilhelmiina Jalonen, varapuheenjohtaja
Tiina Honganpuhto
Juha-Matti Löytty
Heikki Myllymäki
Samuli Saarela
Valtteri Sivula
Mari Viitanen
Toimihenkilöt:
Riikka Mäkinen, sihteeri
Jose Ylisalo, seuratyöntekijä
4.2 Seuran johtokunta
Johtokunta muodostuu puheenjohtajasta sekä 5-8 jäsenestä, jotka käyttävät ylintä päätösvaltaa seuran vuosikokousten ulkopuolella.
Johtokunnan tehtäviin kuuluvat:
1. Toteuttaa seuran kokouksen päätökset.
2. Johtaa ja kehittää seuran toimintaa.
3. Valita tarvittavat valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat.
4. Vastata seuran taloudesta.
5. Pitää yllä jäsenluetteloa.
6. Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös.
7. Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten.
8. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa.
9. Päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista.
10. Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan.
11. Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä.
12. Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.
13. Luovuttaa tilit tilintarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen syyskokousta.
4.2.1 Seuran toimikunnat
Johtokunta valitsee keskuudestaan henkilöt vastuuhenkilöineen seuraaviin johtokunnan alaisuudessa toimiviin toimikuntiin:
Taloustoimikunta
- vastaa seuran taloudesta (budjetointi, talouden seuraaminen ja varainhankinta)
- koordinoi seuran joukkueiden varainhankintaa ja taloutta
- tuottaa materiaalia ja etsii keinoja varainhankintaa varten (seura ja joukkueet)
- kehittää seuran talouden muodostumista siten, että 3 vuoden sisällä talousasiat voidaan organisoida kokonaan uudelleen, jotta ne vastaavat nykyaikaista toimintaympäristöä
- sponsori- ja mainossopimuksien hankinta, uusiminen ja ajantasaisen rekisterin ylläpito
- vastaa erilaisten tukien ja avustuksien hakemisesta
- vastaa taloudellisten yhteistyökumppaneiden suhdetoiminnasta
- valvoo ja vastaa seuran jäsenhankinnasta
- sihteeri pitää yllä ajantasaista jäsenrekisteriä ja laskuttaa
- määrittää jäänkäytön seuran joukkueille yhdessä seuratyöntekijän kanssa
- vastaa jään myynnistä seuran ulkopuolisille: kaupunki, muut vakiokäyttäjät, uudet käyttäjät, turnaus- ja leirijäät seuran sisällä ja ulkopuolisille
- määrittää jään hinnan
- rekrytoi tarvittaessa lisäjäseniä toimikuntaan, sekä toimijoita joukkueisiin, joiden tehtävät kuuluvat toimikunnan vastuualueen alaisuuteen
Markkinointi- ja viestintätoimikunta
- vastaa seuran viestinnästä ja markkinoinnista, viestii ajankohtaisista asioista eri viestintäkanavissa sekä tuottaa markkinointimateriaalia eri tarkoituksiin
- vastaa seuran viestintäkanavien toiminnasta ja valvonnasta
- koordinoi seuran joukkueiden viestintää sosiaalisessa mediassa
- tuottaa ohjeistuksia markkinointiin ja viestintään seuralle sekä joukkueille
- luo uusia toimintamalleja seuran viestintään
- päättää siitä, missä viestintäkanavassa mitäkin viestitään ja informoidaan
- antaa valituille joukkueiden jäsenille päivitysoikeuden Parkanon Kiekon hallinnoimiin sosiaalisen median sovelluksiin, sekä antaa joukkueille luvan omien sosiaalisen median sovellusten käyttöönottoon
- tekee yhteistyötä eri yhteistyökumppanien kanssa viestintään liittyen esim. Parkanon kaupunki ja lähikunnat
- tuottaa seuralle materiaalia erilaisiin markkinointitarkoituksiin ja julkaisee niitä viestintäkanavissa esim. Tyttökiekko, Leijona-kiekkokoulu, joukkuetoiminta
- rekrytoi tarvittaessa lisäjäseniä toimikuntaan, sekä toimijoita joukkueisiin, joiden tehtävät kuuluvat toimikunnan vastuualueen alaisuuteen
Tapahtumatoimikunta
- vastaa seuran urheilun ulkopuolisten tapahtumien järjestämisestä, sekä seurassa myytävistä tuotteista
- kartoittaa ja ideoi, mitä tapahtumia seurassa järjestetään tai mitä voisi järjestää
- yhteistyö seuran eri yhteistyökumppanien kanssa, kuten kaupunki, Tappara, muut seurat
- informoi tapahtumista ja hoitaa niiden käytännön järjestelyt, esim. kauden päätöstilaisuus, pikkujoulut, saunaillat, Karjala-turnaus, Tappara-pelimatkat
- seura-asujen ja muiden seuravaatteiden valinta ja hankinta
- seuran fanituotteiden valinta ja hankinta, sekä kahviossa myytävien tuotteiden valinta ja hankinta
- rekrytoi tarvittaessa lisäjäseniä toimikuntaan, sekä toimijoita joukkueisiin, joiden tehtävät kuuluvat toimikunnan vastuualueen alaisuuteen
Olosuhdetoimikunta
- vastaa jäähallin kunnossapidosta, järjestyksestä ja kehittämisestä harrastusympäristönä
- vastaa tehtävästä yhteistyöstä Parkanon Jäähalli oy:n kanssa
- valvoo seuran harrastusolosuhteita ja pitää niitä yllä kunnossapitotoimilla
- kartoittaa kausittaiset kunnostustyöt jäähallilla ja informoi tarvittavista talkootöistä
- vastaa yleisestä järjestyksestä jäähallilla
- kehittää harjoitus- ja toimintaympäristöä urheilu- ja seuratoiminnan vaatimuksien mukaiseen suuntaan
- tekee yhteistyötä kaupungin ja jäähalliosakeyhtiön kanssa jäähalliin liittyvien asioiden kehittämiseksi
- rekrytoi tarvittaessa lisäjäseniä toimikuntaan, sekä toimijoita joukkueisiin, joiden tehtävät kuuluvat toimikunnan vastuualueen alaisuuteen
Toimikunnat koostuvat johtokunnan jäsenistä ja seuran toimihenkilöistä, sekä joukkueen vanhemmista ja muista toimijoista, jotka haluavat toiminnallaan edistää parkanolaista jääkiekkoa. Puheenjohtaja valvoo kaikkien työryhmien toimintaa ja on aktiivisesti mukana niissä.
Jokaisella toimikunnalla on vastuuhenkilö, joka on johtokunnan jäsen. Toimikunta raportoi tekemisistään muulle johtokunnalle ja puheenjohtajalle kokouksissa.
Seurassa voidaan johtokunnan päätöksellä perustaa lisäksi erilaisia seuran sisäisiä toimivia toimikuntia eri tarkoituksia varten. Johtokunta valitsee toimikunnalle vastuuhenkilön. Toimikunnan toiminta voi olla projektiluonteinen tai se voi olla pysyvä, jolle on määrätty tehtävä ja vastuualue.
4.3 Seuran puheenjohtaja
Seuran puheenjohtajan tehtäviin kuuluu:
- vastata seuran sisäisestä ja ulkoisesta kuvasta
- johtaa ja valvoa johtokunnan ja toimikuntien työskentelyä
- vastata seuran sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta sekä aktivoida toimintaa
- edustaa seuraa toimeensa liittyvissä tilaisuuksissa
- toimii seuran yhdyshenkilönä
- valvoa seuran maksuvalmiutta ja taloudellista tilannetta sihteerin ja kirjanpitäjän avustuksella ja informoida siitä seuran johtokuntaa
Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estyneenä.
4.4 Seuran hallinto
PK 83:n toiminta perustuu seuran yhdistyssääntöihin ja yhdistyslakiin. Seuran ylin päättävä elin on yhdistyksen kokous, jossa valtaa käyttävät seuran täysi-ikäiset jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet. Kokouksessa jäsenellä on yksi ääni, eikä valtakirjalla voi äänestää.
Seuran varsinaiseksi jäseneksi katsotaan henkilö, joka maksaa jäsenmaksunsa, hyväksyy seuran tarkoituksen ja sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.
Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea seuran tarkoitusta ja toimintaa. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, ei äänioikeutta.
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Seuran vuosikokous pidetään kesäkuussa ja syyskokous marras- joulukuussa johtokunnan määräämänä ajankohtana.
Tulevasta kokouksesta ilmoitetaan seuran internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.
Vuosikokous on niin kutsuttu vaalikokous, jossa mm.:
- valitaan vuosittain puheenjohtaja
- valitaan johtokunnan jäsenet erovuoroisten johtokunnan jäsenten tilalle
Seuran syyskokous on niin kutsuttu tilinpäätöskokous, jossa päätetään mm.:
- tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle
Seuran vuosikokous asettaa seuran toimintaa varten johtokunnan, joka on vastuussa seuran toiminnan organisoinnista ja sen hallinnosta. Johtokuntaan kuuluuvat kulloinkin voimassa olevien seuran yhdistyssääntöjen mukaisesti puheenjohtaja sekä jäsenet.
Puheenjohtaja organisoi johtokunnan toiminnan vaalikokousta seuraavassa johtokunnan kokouksessa, joka on niin kutsuttu järjestäytymiskokous. Johtokunta valitsee puheenjohtajan esityksestä varapuheenjohtajan ja päättää itse toimintatavoistaan. Johtokunta toimii seuran yhdistyssääntöjen mukaan, ja käyttää yhdistyslain puitteissa yhdistyksessä toimeenpanovaltaa.
4.5 Seuran toimihenkilöt
Seuralla on kaksi toimihenkilöä, sihteeri ja seuratyöntekijä. Heidän tehtävänään on hoitaa seuran juoksevia asioita ja koordinoida tehtäviensä mukaisesti seuran toimintaa, ja käyttää tehtäviensä edellyttämää toimeenpanovaltaa.
4.5.1 Sihteeri
Seuran sihteerin toimenkuvaan kuuluvat seuraavat tehtävät:
- velvollinen osallistumaan johtokunnan kokouksiin
- toimii seuran taloudenhoitajana
- hoitaa tarvittavat lehti-ilmoitukset
- hoitaa palkanmaksun ja niihin liittyvät viranomaisilmoitukset ja maksut
- hoitaa seuran jääaikalaskutuksen ja muun laskutuksen
- raportoi johtokunnalle seuran ja joukkueiden taloudellisesta tilanteesta ja siihen liittyvistä asioista
- pitää yllä ajantasaista jäsenrekisteriä
- huolehtii tarpeellisten vakuutuksien voimassaolosta
- hoitaa yhdessä seuratyöntekijän kanssa pelaajasiirrot
- hoitaa pelipassien lunastamisen yhdessä seuratyöntekijän kanssa seuran toimihenkilöille, sekä muille tarpeellisiksi katsottaville harrastajaryhmille
4.5.2 Seuratyöntekijä
Seuratyöntekijän toimenkuvaan kuuluvat yleiset tehtävät:
- vastaa seuran päivittäistoiminnoista. Johtaa ja hoitaa itseohjautuvasti seuran asioita raportoiden niistä seuran puheenjohtajalle
- toteuttaa johtokunnan antamat tehtävät sekä projektit
- velvollinen osallistumaan johtokunnan kokouksiin, sekä tarpeen mukaan osallistuu joukkueenjohtajakokouksiin ja vanhempainpalavereihin yms
- edustaa seuraa toimeensa liittyvissä tilaisuuksissa
- rekrytoi uusia valmentajia yhdessä johtokunnan kanssa, ja luo toiminnallaan edellytyksiä uusien pelaajien hankkimiseksi
- vastaa seuran sosiaalisen median tilien päivittämisestä yhteistyössä markkinointi- ja viestintätoimikunnan kanssa
Urheilutoiminnoissa valmennuspäällikön roolissa:
- linjaa seuran urheilutoimintaa ja toimii valmentajien esimiehenä
- vastaa urheilupainotteisen opiskelun urheilutoiminnasta ja yhteistyöstä
- vastaa seurayhteistyöstä niihin seuroihin, joiden kanssa on yhteistä valmennus- ja joukkueyhteistyötä ja hoitaa yhteistyöhön liittyvät pelaajaliikennesiirrot
- luo ja ylläpitää yhteyksiä yhteistyöseuroihin, Suomen Jääkiekkoliittoon, muihin seuroihin, sekä urheilutoimintaan liittyviin yhteistyökumppaneihin ja sidosryhmiin
- osallistuu lajiliiton valmennuspäällikkötoimintaan ja on seuran yhteyshenkilö urheilutoiminnassa
- vastaa seuran toimijoiden koulutuksesta ja perehdyttämisestä
- raportoi johtokunnalle urheilutoiminnasta ja esittelee johtokunnalle valmennukseen liittyviä asioita, jotka tarvitsevat johtokunnan päätöksen
- muodostaa seuran joukkueet kausittain ja ilmoittaa ne SJL: n sarjoihin joukkueille sopiville sarjatasoille joukkueiden valmentajien kanssa yhteistyössä
- vastaa seuran sisäisestä pelaajakartoituksesta, ja vastaa seuran pelaajien testaustoiminnasta
- vastaa seurasiirroista
4.6 Ongelmanratkaisuryhmä
Seuran toimintaan liittyvät ongelma- ja riitatilanteet ratkaistaan erityisessä ongelmanratkaisuelimessä, johon kuuluvat aina seuran puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seuratyöntekijä, sekä ne henkilöt, joita ongelma- tai riitatilanne koskee. Ongelmanratkaisuelin kutsutaan tarvittaessa koolle ja sen käsittelyyn voidaan tuoda mikä tahansa PK 83:n toiminnan ongelma- / riitatilanne. Jos elimen toimivalta ei riitä asian ratkaisemiseen, viedään se edelleen seuran johtokunnan käsiteltäväksi.
Kuripitoasioista päättävät ensisijaisesti seuratyöntekijä ja joukkueiden johtoryhmät, jotka vievät asian niin vaatiessa ongelmanratkaisuelimen käsiteltäväksi.
Ongelmaratkaisuelimen kokoontuessa täytetään aina pöytäkirja, joka arkistoidaan. Tehtyjä päätöksiä voidaan pitää ennakkotapauksina.
4.7 Joukkueenjohtajakerho
Joukkueenjohtajakerho kokoontuu seuran puheenjohtajan kokoonkutsumana tarpeellisiksi katsominaan ajankohtina, kuitenkin vähintään kaksi kertaa kaudessa. Myös seuratyöntekijä voi toimia kokoonkutsujana. Joukkueenjohtajakerhon toiminnassa käsitellään joukkueiden ja yleisesti seuran toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita, sekä ideoidaan ja kehitetään seuran toimintaa joukkueenjohtamisen näkökulmasta. Joukkueenjohtajakerho toimii myös keskustelu- ja informaationjakofoorumina seuran ja sen toimihenkilöiden, sekä joukkueiden välillä.
5. Joukkueiden organisaatio ja toiminta
PK 83:n urheilullinen toiminta perustuu joukkueisiin. Seuran johtokunta päättää kausikohtaisesti seuratyöntekijän esityksen perusteella muodostettavista joukkueista.
Jokainen joukkue muodostaa osan Parkanon Kiekko ry:ä, ja joukkue on toimintaperiaatteeltaan itsenäinen yksikkö ja siten jokaisessa PK 83:n joukkueessa tulee olla seuraavat toimihenkilöt:
- vastuuvalmentaja
- valmentaja (2-3 / joukkue)
- maalivahtivalmentaja
- joukkueenjohtaja
- huoltaja (2 / peliryhmä)
- rahastonhoitaja
Lisäksi joukkueessa tulee olla:
- kahviovastaava, vastaa joukkueen kahviovuoron organisoinnista. Kahviovastaavaa ei lueta joukkueen virallisiin toimihenkilöihin. Kahviovastaava voi olla myös joku joukkueen toimihenkilöistä.
Joukkueen toimihenkilöt sitoutuvat toimintaan aina kaudeksi kerrallaan.
Johtokunta tekee seuratyöntekijän esityksestä lopullisen päätöksen joukkueiden toimihenkilöistä.
5.1 Joukkueen johtoryhmä
Joukkueen nimetyt toimihenkilöt muodostavat niin kutsutun joukkueen johtoryhmän, joka vastaa kauden toiminnan toteutumisesta yhdessä laadittujen ja hyväksyttyjen joukkueen pelisääntöjen, toiminta- sekä taloussuunnitelmien, että urheilutoiminnan kausisuunnitelman mukaisesti.
Johtoryhmää johtaa joukkueenjohtaja, ja se pitää kokouksia tarpeen mukaan asioiden niin vaatiessa. Johtoryhmä suunnittelee ja valmistelee joukkueen nimissä tapahtuvaa toimintaa, ja esittelee, sekä hyväksyttää ehdotukset vanhempainkokouksissa, ja jakaa toimintaan liittyviä tehtäviä vanhemmille.
Joukkueen sujuva toiminta edellyttää myös muita lyhytkestoisia tehtäviä, joita vanhemmat hoitavat. Tällaisia joukkueen ja seuran nimissä suoritettavia tehtäviä ovat mm. ottelussa toimitsijana toimiminen, kahviossa myyjänä toimiminen, sponsorimyynti ja muu varainhankinta. Joukkueen nimetyt toimihenkilöt ovat seuran edustajia joukkueessa.
Joukkueita, pelaajia ja seuraa koskevissa asioissa Suomen Jääkiekkoliittoon, Jääkiekkoliiton Hämeen alueen paikallishallintoon ja Tampereen erotuomarikerhoon ovat yhteydessä vain seuratyöntekijä ja puheenjohtaja.
5.2 Toimihenkilöiden velvollisuudet
- virallisten toimihenkilöiden tulee maksaa seuran jäsenmaksu, näin he samalla sitoutuvat seuran toimintaan, sääntöihin ja toimintamalleihin
- toimihenkilöiden tulee hoitaa heille tarkoitetut tehtävät seuran toimintatapojen ja ohjeiden mukaisesti.
- toimihenkilöt ovat velvollisia osallistumaan seuran osoittamiin tilaisuuksiin (mm. koulutustilaisuudet)
- joukkueen toimihenkilöt sopivat joukkueen sisäisestä työnjaosta
- toimihenkilöt ovat velvollisia käyttäytymään moitteettomasti ja seuran toimintaa edistäen kaikissa seuran toimintaan liittyvissä tilaisuuksissa, sekä aina käyttäessään seura-asua
5.2.1 Toimihenkilöiden esimerkillisyys
Toimihenkilöt noudattavat kaikessa toiminnassaan lakeja ja asetuksia, seuran sääntöjä ja ohjeita, SJL:n sääntöjä, sekä joukkueen laatimia sisäisiä pelisääntöjä.
Seuran yhdistyssäännöissä kuvataan kaikkia seuran jäseniä koskevat seuran vastaiset toiminnot, joiden perusteella jäsen voidaan erottaa seurasta. Seuran toimihenkilöiden tulee käyttäytymisessään huomioida erityisasemastaan johtuen erityisesti nämä säännöt.
8 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet:
Johtokunta voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta, muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, toimii vastoin seuran tarkoitusta tai toimii törkeästi vastoin urheilun eettisiä periaatteita tai seuran sääntöjä. Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa WADA:n ja Suomen antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean Antidopingsäännöstöjä.
Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on:
- urheilulle vieraiden aineiden käyttö
- huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen
- julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena
- tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin
Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa.
- väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntökikkailu
Urheiluhuijaus.
- kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
- tuloksista etukäteen sopiminen
Vedonlyönti.
- vedonlyönti omasta kilpailusta
Lahjonta.
- tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi
Sukupuolinen häirintä.
Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin liiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden toimintakielto.
Johtokunta päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä.
Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemmanasteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.
Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä.
Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.
5.3 Toimihenkilöiden etuudet
Viralliset toimihenkilöt ovat oikeutettuja:
- seuran sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen
- seuran maksamaan toimihenkilörekisteröintiin
- kouluttautumisesta johtuviin kulukorvauksiin (sopimuksesta pj:n kanssa)
- muihin mahdollisiin kausittain sovittaviin etuihin
- seura-asu, jonka ostaa joukkue (pl. vastuuvalmentaja, jonka maksaa seura)
5.4 Toimihenkilöiden tehtävät
Toimihenkilöiden tehtävänjaolla on tarkoitus varmistaa, että joukkueen toiminta on sujuvaa ja mutkatonta. Toimihenkilön tulisi ymmärtää, että joukkuetoiminnassa on tärkeintä edesauttaa parhaalla mahdollisella tavalla pelaajien kehittymistä, ylläpitää positiivista ilmapiiriä ja ohjata toimintaa olennaiseen keskittyen.
5.4.1 Vastuuvalmentaja
Vastuuvalmentajan tulee yhteistyössä seuran kanssa kehittää itseään valmentajana. Valmentajan tulee tiedostaa, että valmentaminen on kasvatus- ja opetustyötä. Hän vastaa seuran arvojen, periaatteiden sekä joukkueen toimintasuunnitelman ja urheilutoiminnan kausisuunnitelman toteutumisesta omassa joukkueessaan. Vastuuvalmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen, ja toimia seuran arvojen ja periaatteiden mukaisesti.
- johtaa joukkueen harjoitus- ja ottelutoimintaa
- noudattaa toimessaan seuran urheilutoiminnan linjausta ja seuratyöntekijän ohjeistuksia
- laatii yhdessä joukkueen valmentajien sekä seuratyöntekijän kanssa joukkueen urheilutoiminnan kausisuunnitelman
- laatii yhdessä joukkueenjohtajan kanssa joukkueen toimintasuunnitelman
- laatii harjoituskerran sisällön joukkueen valmentajia apuna käyttäen aina kirjallisesti ja jokaiseen harjoitukseen
- toimii läheisessä yhteistyössä joukkueenjohtajan kanssa
- vastaa joukkueen pelaajien osallistumisseurannasta
- vastaa joukkueen pelaajien ottelumääräseurannasta
- vastaa osaltaan PK 83:n arvojen toteutumisesta joukkueessaan
- toimii joukkueen valmentajien esimiehenä ja vastaa joukkueen urheilutoiminnasta
- vastaa pelin johtamisesta
- seuraa pelaajien kehitystä, sekä antaa pelaajalle kirjallisen palautteen kerran kaudessa pyydettäessä
- raportoi toiminnastaan seuratyöntekijälle
- velvollinen informoimaan joukkueen vanhempia ja muita toimihenkilöitä joukkueen urheilutoiminnasta ja linjauksista
- pitää kauden alkaessa pelisääntökeskustelun joukkueen pelaajille
- toimii yhteistyössä ja luo yhteistyötä muiden joukkueiden ja heidän vastuuvalmentajien kanssa
- osallistuu valmentajakoulutuksiin
- vastaa osaltaan joukkueen työrauhan säilymisestä
5.4.2 Joukkueenjohtaja
Joukkueenjohtaja vastaa joukkueen yleishallinnosta. Joukkueenjohtajan toiminta määrittelee pitkälti asioiden sujuvuuden joukkueessa. Hänen tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen ja toimia seuran arvojen ja periaatteiden mukaisesti.
- noudattaa toimessaan seuran sääntöjä ja linjauksia
- laatii yhdessä vastuuvalmentajan kanssa joukkueen toimintasuunnitelman
- laatii joukkueen budjetin rahastonhoitajan kanssa joukkueen toimintasuunnitelman sekä urheilutoiminnan kausisuunnitelman pohjalta
- on joukkueen yhdyshenkilö seuran sisäisissä ja ulkoisissa yhteyksissä
- järjestää ja johtaa vanhempainkokouksia
- toimii läheisessä yhteistyössä vastuuvalmentajan kanssa ja hoitaa tämän antamat tehtävät
- vastaa joukkueen pelaajien edustuskelpoisuudesta
- vastaa joukkueen pelaajien käyttäytymisrangaistusten seurannasta
- vastaa osaltaan PK 83:n arvojen toteutumisesta joukkueessaan
- johtaa joukkueen varainhankintaa
- toimii joukkueen johtoryhmän puheenjohtajana ja vastaa joukkueen kaikesta urheilutoiminnan ulkopuolisesta toiminnasta kuten pelien, pelimatkojen, leirien, turnausten ja muiden joukkueen tapahtumien järjestämisestä
- informoi joukkueen vanhempia ja muita toimihenkilöitä joukkueen toiminnasta ja seuran ajankohtaisista asioista
- pitää kauden alkaessa pelisääntökeskustelun joukkueen vanhemmille
- toimii yhteistyössä ja luo yhteistyötä muiden joukkueiden ja heidän joukkueenjohtajien kanssa
- vastaa pelaajien terveyskyselyn teettämisestä
- vastaa pelaajakyselyjen teettämisestä
- osallistuu koulutuksiin
- osallistuu joukkueenjohtajakerhon toimintaan
- vastaa osaltaan joukkueen työrauhan säilymisestä
5.4.3 Joukkueen valmentaja
Valmentajan tulee yhteistyössä seuran kanssa kehittää itseään valmentajana. Valmentajan tulee tiedostaa, että valmentaminen on kasvatus- ja opetustyötä. Hän vastaa osaltaan seuran arvojen, periaatteiden ja toimintasuunnitelman toteutumisesta vastuuvalmentajan ohjeiden mukaisesti omassa joukkueessaan. Valmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen ja toimia seuran arvojen ja periaatteiden mukaisesti.
- toimii vastuuvalmentajan ja seuratyöntekijän ohjeistusten mukaan
- osallistuu joukkueen urheilutoiminnan kausisuunnitelman laatimiseen
- osallistuu joukkueen harjoitusten suunnitteluun ja toteuttamiseen
- vastaa osaltaan PK 83:n arvojen toteutumisesta joukkueessaan
- osallistuu joukkueen peleihin vastuuvalmentajan kanssa sovitussa tehtävässä
- toimii yhteistyössä ja luo yhteistyötä muiden joukkueiden ja heidän valmentajien kanssa
- osallistuu valmentajakoulutuksiin
- vastaa osaltaan joukkueen työrauhan säilymisestä
- hoitaa vastuuvalmentajan antamat tehtävät
5.4.4 Joukkueen huoltaja
Huoltajan vastuulla on moninaisten käytännön asioiden pyörittäminen kaikissa joukkueen tapahtumissa. Hänen tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen ja toimia seuran arvojen ja periaatteiden mukaisesti.
- hoitaa vastuuvalmentajan ja joukkueenjohtajan antamat tehtävät
- vastaa pelaajien ja valmentajien luistimien ja muiden varusteiden huollosta
- vastaa joukkueen yhteisten tavaroiden hankinnasta, luetteloinnista ja huollosta
- huolehtii peleissä ja harjoituksissa ensiavusta, juomista sekä muista tarpeellisista välineistä ja tarvikkeista
- osallistuu budjetin tekemiseen yhteisten varusteiden ja tarvikkeiden hankinnan osalta
- toimii yhteistyössä ja luo yhteistyötä muiden joukkueiden ja heidän huoltajien kanssa
- valvoo yleistä siisteyttä, järjestystä ja hygieniaa joukkueessa ja toimintaympäristössä
- vastaa osaltaan PK 83:n arvojen toteutumisesta joukkueessaan
- osallistuu koulutuksiin
- vastaa osaltaan joukkueen työrauhan säilymisestä
5.4.5 Joukkueen rahastonhoitaja
- laatii yhdessä joukkueenjohtajan kanssa joukkueen budjetin
- seuraa budjetin toteutumista ja informoi joukkueen rahatilanteesta joukkueen vanhempia
- hoitaa joukkueen kaiken maksuliikenteen
- noudattaa toiminnassaan seuran talousohjetta
5.5. Joukkueen vanhemmat
Lasten vanhemmat ovat niin seuran toiminnan, kuin lastensa urheiluharrastuksen tärkeimpiä tukijoita. Vanhemmilla on päävastuu lapsensa harrastuksen taloudellisesta mahdollistamisesta, ja he hyväksyvät kokouksissaan joukkueen toimintasuunnitelmat ja laativat itselleen pelisäännöt seuran antamien raamien pohjalta.
Vanhempien keskuudesta valitaan toimihenkilöt, jotka työskentelevät vapaaehtoisesti lasten yhteisen harrastuksen hyväksi. Toimihenkilöiden lisäksi muidenkin vanhempien toivotaan osallistuvan aktiivisina toimijoina lapsen harrastukseen ja kaikkia yhdistävään seuratoimintaan. Tavoitteena on, että seuran edustaja (seuratyöntekijä, johtokunnan edustaja tai puheenjohtaja) olisi kutsuttuna läsnä vähintään yhdessä vanhempainkokouksessa kauden aikana.
Lasten ja nuorten urheilussa PK 83:ssa kaikkien mukana olevien vanhempien edellytetään sitoutuvan niin sanottuun viiden K:n sääntöön, jonka mukaisesti vanhempien tulee olla mukana toiminnassa:
- väsymättöminä kannustajina
- kärsivällisinä kasvattajina
- tukea antavina kouluttajina
- turvallisina kuljettajina
- toiminnan kustantajina
Vanhempien on sitouduttava vastaamaan lapsensa jääkiekkoharrastuksen kustannuksista.
Lisäksi vanhemmat sitoutuvat antamaan valmentajille työrauhan harjoituksissa ja peleissä. Valmennuksellisiin sekä urheilutoiminnallisiin asioihin puuttuminen ei kuulu vanhempien toiminta-alueeseen, vaan nämä asiat ovat ainoastaan valmentajien ja seuratyöntekijän toimivallassa, sekä viime kädessä johtokunnan.
Vanhempien oikeuksiin kuuluu saada informaatiota lastansa koskevista urheilutoimintaan liittyvistä asioista ja päätösten taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tätä tietoa välittävät joukkueen vastuuvalmentaja, joukkueenjohtaja ja seuratyöntekijä.
Seuran urheilutoiminnasta vastaavat tahot luovat tasapuoliset kehittymisen edellytykset ja mahdollisuudet kaikille pelaajille, mutta vanhemmilla tulee olla ymmärrys ja asenne sen hyväksymiseen, että lasten sitoutuminen harjoitteluun, innostus ja toiveet, sekä kyvyt ja ominaisuudet, ovat lopputuloksen määrittävät tekijät, sekä kehittymisen todellinen lähtökohta.
5.6 Joukkueen säännöt
Seura edellyttää, että kaikkien juniorijoukkueiden johtoryhmät laativat, sekä lasten vanhemmat vanhempainkokouksessa hyväksyvät vuosittain joukkueen omat kirjalliset "pelisäännöt", jotka koskevat pelaajia sekä vanhempia. Vanhemmat ja pelaajat hyväksyvät säännöt, joista käydään yhteisesti pelisääntökeskustelu joukkueenjohtajan vetämänä.
Joukkueen omien pelisääntöjen lisäksi pelaajia sitovat seuran pelaajasäännöt ja vanhempia seuran vanhemmille tarkoitetut ohjeistukset.
6. Seuran pelaajasäännöt
Pelaajasäännöt ohjaavat pelaajien toimintaa seurassa, jotta toiminta olisi sujuvaa, turvallista ja pitkäjänteiseen kehittymiseen tähtäävää. Lisäksi pelaajasäännöillä halutaan ohjata pelaajia kasvamaan tervehenkisiksi hyväkäytöksisiksi aikuisiksi sekä terveellisiin elämäntapoihin.
6.1 Täsmällisyys
Saavun ajoissa paikalle harjoituksiin ja peleihin.
- harjoituksiin vähintään 30 minuuttia ennen harjoitusten alkua
- peleihin vähintään 60 minuuttia ennen pelin alkua
Pelimatkoilla pitäydyn sovituissa aikatauluissa taukopaikoilla.
- en viivästytä tarpeettomasti koko joukkueen kotiinpaluuta pelimatkoilla
- puen varusteet ripeästi, en myöhästy harjoitusten alusta.
Riisuudun varusteistani harjoitusten ja pelien jälkeen ripeästi.
- en tarpeettomasti pitkitä joukkueen huoltajan toimenkuvaan liittyviä tehtäviä
- en viivästytä tarpeettomasti koko joukkueen kotiinpaluuta pelimatkoilla
6.2 Poissaolosta ilmoittaminen
Jos olen estynyt osallistumaan harjoituksiin tai peleihin, ilmoitan siitä välittömästi.
- valmentajalle
- joukkueenjohtajalle jos en saa valmentajaa kiinni
- jollekin joukkueen sisäisesti sovitulle henkilölle
Sairaana en pelaa enkä harjoittele.
6.3 Harjoitteluun sitoutuminen
Harjoitteluaktiivisuuteni on mahdollisimman korkea.
- ymmärrän, että vain suurella harjoittelun määrällä kehityn
Kehityn parhaiten, kun harjoittelen aina täysillä.
Keskityn harjoitteisiin sataprosenttisesti.
En pelkää virheitä, uskallan yrittää uudelleen.
En lannistu, vaikka en heti osaisikaan.
- kaikkea ei voi osata heti, siksi harjoittelemme
- harjoittelu tekee mestarin
Harrastan liikuntaa myös harjoitusten ulkopuolella.
Ymmärrän, että oheisharjoittelu kuuluu jääkiekkoon niin talvi- kuin kesäkaudellakin.
- aktiivisella osallistumisella kehitän taitojani ja ominaisuuksiani jääkiekkoilijana
Ymmärrän, että testaaminen kuuluu urheiluun ja on osa normaalia urheilutoimintaa.
- osallistun testeihin, koska siten kehittymistäni seurataan ja valmennustani kehitetään
6.4 Käyttäytyminen harjoitustilanteessa
Pillin soidessa valmentajalla on asiaa.
- kaikki tekeminen loppuu, jätän kiekot rauhaan
- valmentajan käskiessä kokoontumaan, tulen heti valmentajan eteen
- kokoonnuttaessa kuuntelen valmentajaa korkeassa polviasennossa
Tottelen valmentajaa ja keskityn hänen antamiin ohjeisiin, jotta tiedän mitä seuraavaksi tehdään.
Ymmärrän, että olemme samaa joukkuetta, vaikka harjoituksissa usein vastakkain pelaammekin.
- en yritä tarkoituksella vahingoittaa pelikaveriani, huitomiset, kamppaamiset, epäpuhtaat taklaukset ja muut törkeydet eivät ole osa toimintaani
- tsemppaan kavereitani ja huolehdin osaltani joukkueen hyvästä ilmapiiristä
Suoritan valmentajan antamat tehtävät vaaditulla tavalla.
Jäälle menen vain valmentajan antaessa luvan.
6.5 Käyttäytyminen yleisesti
Käyttäydyn eduksi joukkueelleni, seuralle ja itselleni.
- en päästä suustani painokelvotonta tekstiä
- en aiheuta vaaratilanteita kavereilleni enkä itselleni
- tottelen joukkueeni toimihenkilöitä ja tilanteen mukaan myös muita vanhempia
- olen kohtelias
- tervehdin joukkueeni ja muita seuran toiminnassa mukana olevia ihmisiä
- kunnioitan vanhempia ja kokeneempia ihmisiä, mutta myös joukkuetovereitani
- en hyväksy tai käytä väkivaltaa, enkä kiusaa ketään
En käytä päihteitä.
- tupakkaa, nuuskaa, alkoholia, huumeita
6.6 Kannustaminen
Kannustan harjoituksissa ja peleissä pelikavereitani
- kaikille pelaajille tulee onnistumisia ja epäonnistumisia, kannustaminen saa yrittämään vielä parempaa suoritusta
En huutele asiattomuuksia, olin sitten pelaajana tai katsojana katsomossa.
- tuomareille, pelaajille, valmentajille tai vastustajan kannustusjoukoille
6.7 Hygienia ja siisteys
Käyn pelien ja harjoitusten jälkeen suihkussa, ehdottomasti vieraspelien jälkeen.
- peseytyminen pitää hajut ja sairaudet loitolla
- laitan kuivat ja puhtaat vaatteet päälleni peseytymisen jälkeen
Pidän pukukopin ja vaihtoaition siistinä omalta osaltani.
- laitan teipit ja muut roskat roskiin ja huolehdin, että tilat jäävät siisteiksi seuraavaa käyttäjää varten
- toimin näin, oli kyseessä sitten koti- tai vierashalli
6.8 Varusteista huolehtiminen
Pakkaan varusteeni itse pelimatkoille ja pelin jälkeen kassiin takaisin.
Harjoituksissa ripustan varusteet itse kuivaushenkariin ja vien kuivauskoppiin.
Puen varusteet päälleni itse.
Huolehdin siitä, että varusteet ovat ehjät ja sopivan kokoiset.
Huolehdin peli- ja harjoituspaidat sekä -sukat ja aluspuvun riittävän usein pyykkiin.
Huolehdin siitä, että luistimeni ovat terävät ja vien ne teroitukseen riittävän ajoissa ennen harjoituksia ja pelejä.
6.9 Harjoittelu ja pelaaminen
Osallistun toisen joukkueen harjoituksiin vain oman valmentajani luvalla.
Oman joukkueeni harjoitukset ja ottelut ovat minulle etusijalla.
Osallistun toisen jääkiekkoseuran harjoituksiin ja peleihin vain seuratyötekijän luvalla.
6.10 Muuta
En käytä energiajuomia.
- energiajuomat eivät ole tarkoitettu lapsille, eikä niissä ole mitään mitä tarvitsen
En syö makeisia tai sipsejä, enkä juo limsaa ennen harjoituksia ja pelejä, tai etenkään niiden aikana.
7. Seuran joukkueet
PK 83 toiminta perustuu keskeisesti joukkueiden ympärille, ja seura pyrkii perustamaan uuden juniorijoukkueen vuosittain, kuitenkin vähintään joka toinen vuosi. Varsinaisen joukkuetoiminnan ensimmäinen toimintavuosi alkaa harrastajien ollessa 7-vuotiaita, eli U8-juniori ikäisiä. Tätä ennen seura tarjoaa toimintaa Leijona-kiekkokoulussa ja mahdollisesti muissa pienille lapsille tarkoitetuissa matalan kynnyksen harrastamisen ryhmissä.
Seura pyrkii siihen, että sillä on joukkuetoimintaa U8-U16 ikäluokissa itsenäisesti, ja kaudesta riippuen U17-U22-junioreissa yhteistyössä muiden lähiseurojen kanssa, jos sitä ei kyetä itsenäisesti järjestämään riittämättömän pelaajamäärän vuoksi. Yhteistyöjoukkueita voidaan perustaa myös nuorempiin ikäluokkiin, jos harrastamisen mahdollistamiselle itsenäisesti ei ole riittävästi pelaajaresursseja, tai se muusta syystä nähdään tarpeelliseksi.
PK 83 pyrkii lisäämään lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastetoimintaa, kilpailujoukkuetoiminnan rinnalle.
7.1 Leijona-kiekkokoulusta U8-junioreihin - lasten kiekon innostumisvaihe
Innostumista hyvässä ilmapiirissä. Toiminnan painopisteinä ovat intohimon synnyttäminen pelaamiseen ja liikunnalliseen elämäntapaan ohjaaminen.
7.1.1 Leijona-kiekkokoulu
Leijona-kiekkokoulu on Suomen Jääkiekkoliiton lanseeraama kiekkokoulumalli, jonka tarkoituksena on helpottaa ja yhtenäistää kiekkokoulutoimintaa suomalaisissa jääkiekkoseuroissa. PK 83 on ollut Leijona-kiekkokouluseurana heti sen lanseerauksesta alkaen. Nykyään lähes kaikki Suomen Jääkiekkoliiton jäsenseurat ovat toiminnassa mukana.
Jääkiekkoliiton asiantuntijat ovat laatineet harjoitesisällöt, joita kiekkokouluissa hyödynnetään lasten ohjaamisessa kohdeikäryhmä huomioiden. Leijona-kiekkokoulu on tarkoitettu kaikille n. 4-7-vuotiaille lapsille jääkiekkoharrastuksen pohjaksi ja esivaiheeksi ennen varsinaisen joukkuetoiminnan aloittamista. Leijona-kiekkokoulun tarkoituksena on tutustuttaa aloittavat harrastajat jääkiekkotoimintaan, ja tekeminen koostuu pääasiassa peleistä, leikeistä sekä kisoista. Toimintaa on kerran viikossa ajoittuen loka-maaliskuulle.
7.1.2 U8-juniorit
Varsinainen joukkuetoiminta aloitetaan U8-juniorijoukkueessa, joka pyritään perustamaan vähintään joka toinen vuosi. Joukkueen ensimmäisen toimintavuoden aikana aloitetaan järjestelmällinen jääkiekkoharjoittelu ja pelaajien kehittäminen, sekä joukkueelle valitaan toimihenkilöt. Seuratyöntekijä perehdyttää toimihenkilöt ja vanhemmat seuran toimintaan.
Varsinaista ottelusarjaa ei pelata vielä tässä iässä, muutamia harjoitusotteluita voidaan pelaajien ja vanhempien innokkuuden mukaan järjestää. Toimintaa on tämän ikäisillä 1-2 kertaa viikossa.
7.1.3 U9- ja U10-juniorit
U9- ja U10-ikäluokkiin perustetaan peliryhmiä 1-2 tarpeen mukaan ja nämä peliryhmät eivät ole kiinteitä, vaan pelaajan peliryhmä voi vaihdella turnauksesta toiseen. U9-ja U10-junioreihin kuuluu kaksi ikäluokkaa, joilla on omat ottelusarjansa. U10-juniorit voivat pelata harjoituspelejä kevätkaudella ns. isolla kentällä, koska ikäluokka siirtyy seuraavalla kaudella pelaamaan ottelunsa siinä.
U9- ja U10-junioreissa alkaa ottelusarjatoiminta, jossa pelataan turnausmuotoisesti otteluita Hämeen alueen Leijonaliigassa. Turnauksissa on yleensä kaksi peliä per joukkue. Ottelut pelataan puolikkaalla kentällä, eikä virallista sarjataulukkoa ylläpidetä SJL:n toimesta. Ikäluokkien pelimääräsuositus on n. 20 ottelua per pelaaja kauden aikana. Vaikka päivässä olisi useampi ottelu, lasketaan ne yhdeksi ottelukerraksi. Joukkueen yhteisiä harjoitus- ja pelitapahtumia näillä ikäluokilla voi olla 2-3, kuitenkin poikkeustapauksissa enintään neljä kertaa viikossa.
7.2 U11-junioreista U15-junioreihin - lasten kiekon pelaamisen vaihe
Pelaamista hyvässä ilmapiirissä. Toiminnan painopisteinä ovat pelin opettaminen ja pelaajaksi kasvaminen.
7.2.1 Tytöt
Tyttöpelaajien rekrytointi jääkiekkoharrastuksen pariin, on yksi seuran painopisteistä. Tyttöjoukkueita perustetaan tarpeen mukaan. Tavoitteena on saada tyttöjoukkueita mukaan SJL:n sarjatoimintaan. Yhtenä toimintamallina on myös harjoitusotteluiden sopiminen seurojen kanssa nk. Pelitälli-mallilla.
Tyttöjoukkueiden harjoittelu mahdollistetaan samalla tavoin kuin poikajoukkueidenkin. Harjoituksia järjestetään 1-3 kertaa viikossa joukkueen tahtotilan mukaan.
7.2.2 U11- ja U12-juniorit
Joukkueita perustetaan ikäluokkiin tapauskohtaisesti 1-2. Ottelusarjat alkavat syyskuun lopulla ja kestävät maaliskuun loppuun. Ikäluokissa ei ole varsinaista sarjatasoluokitusta, vaan pelit pyritään pelaamaan maantieteellisesti lähialueella. Seura pystyy vaikuttamaan seuratyöntekijän toimesta sarjalohkoonsa sarjojen suunnitteluvaiheessa keväällä.
U11- ja U12-junioreiden ottelusarjat pelataan pääsääntöisesti miniturnauksina siten, että otteluita on kaksi per ottelutapahtuma peliajan ollessa 2 x 20 min. SJL ei ylläpidä ottelusarjoista sarjataulukkoa, eikä tilastoja, vain ottelutulokset julkaistaan.
Harjoituksista ja peleistä riippuen joukkueen yhteisiä tapahtumia on näiden ikäluokkien junioreilla 3-4 kertaa viikossa. Pelimääräsuositus ikäluokille 20-25 kpl (U11) ja 25-30 kpl (U12) per pelaaja.
7.2.3 U13- ja U14-juniorit
U12- ja U13-junioreissa joukkueita perustetaan vain yksi ikäluokkaa kohti. Tapauskohtaisesti harkiten voidaan perustaa myös toinen joukkue, mutta se tehdään tällöin yhteistyössä toisen lähiseuran kanssa. Ottelusarja alkaa alkusarjalla syyskuun puolivälissä, jonka perusteella määritetään joukkueen taso loppusarjan sarjatasoksi, joka pelataan tammi-maaliskuussa.
U13 ja U14-junioreiden ottelusarjat pelataan yksittäisinä otteluina, peliajan ollessa 3 x 15 min. Seuratyöntekijä ilmoittaa joukkueen parhaaksi katsomalleen sarjatasolle Hämeen alueen aluesarjaan, joita on kolme eritasoista, A-, AA-, ja AAA-tason sarjat, joista AAA-taso on korkeatasoisin.
SJL ylläpitää virallista sarjataulukkoa ottelusarjoista tilastoineen, ja sarjoissa pelataan sijoitusottelut sarjataulukossa neljän ensimmäisen olevan kesken. Pelimääräsuositus on näiden ikäluokkien pelaajille 30-35 kpl (U13) ja 35-40 kpl (U14).
Harjoituksista ja peleistä riippuen joukkueen yhteisiä tapahtumia on näiden ikäluokkien junioreilla 3-5 kertaa viikossa.
7.2.4 U15-juniorit
U15-junioreissa perustetaan vain yksi joukkue.
Seuratyöntekijä ilmoittaa U15-juniorijoukkueen sopivaksi katsotulle sarjatasolle Hämeen alueen aluesarjaan, joita on kolme eritasoista, A-, AA-, ja AAA-tason sarjat, joista AAA -taso on korkeatasoisin. SJL ylläpitää virallista sarjataulukkoa ottelusarjoista tilastoineen, ja sarjoissa pelataan sijoitusottelut neljän ensimmäisen sarjataulukossa olevan kesken.
U15-juniorijoukkue pelaa ensin alkusarjan syys-joulukuussa ja jatkaa otteluitaan alkusarjan tulosten mukaisella sarjatasolla tammi-maaliskuussa. Joukkueen vastuuvalmentaja ja seuratyöntekijä määrittävät joukkueen tason, jonka mukaisesti joukkue ilmoitetaan alkusarjaan. U15-junioreiden ottelusarjat pelataan yksittäisinä otteluina peliajan ollessa 3 x 20 min.
Harjoituksista ja peleistä riippuen joukkueen yhteisiä tapahtumia on näiden ikäluokkien junioreilla 3-6 kertaa viikossa. Pelimääräsuositus U15-junioreilla on sarjaotteluita n. 30, ja harjoitusotteluita siten, että kokonaispelimääräksi tulee 40 tai enemmän.
7.3 U16- ja vanhemmat juniorit - nuorten harjoittelun tehostumisvaihe
Laatua ja voittamista hyvässä ilmapiirissä. Toiminnan painopisteinä ovat urheilulliseen elämäntapaan ohjaaminen, sekä voittavaksi ja itseohjautuvaksi pelaajaksi jalostuminen.
7.3.1 U16- ja U17-juniorit
U16-U17-junioreissa perustetaan vain yksi joukkue U17-ikäluokkaan. Jos seuran oma pelaajamäärä ei ole riittävä, perustetaan joukkue yhteistyössä lähiseurojen kanssa. U16-ikäluokassa pelataan vain kahta korkeinta valtakunnallista sarjatasoa, joihin pääseminen on sidoksissa kyseisen ikäluokkajoukkueen edellisen kauden pelilliseen menestymiseen, sekä SJL:n harkintavaltaan.
Joukkueen vastuuvalmentaja ja seuratyöntekijä määrittävät joukkueen sarjatason, jonka mukaisesti joukkue ilmoitetaan sarjaan. Sarjataso, johon joukkue ilmoitetaan, määräytyy kulloisenkin sarjajärjestelmän mukaan.
Harjoituksista ja peleistä riippuen joukkueen yhteisiä tapahtumia on näiden ikäluokkien junioreilla 3-6 kertaa viikossa. Pelimääräsuosituksia ei tämän ikäluokan pelaajilla enää varsinaisesti ole, mutta ottelumäärän tulisi olla yli 40 kauden aikana.
Harjoituksista ja peleistä riippuen joukkueen yhteisiä tapahtumia on näiden ikäluokkien junioreilla 3-6 kertaa viikossa. Pelimääräsuosituksia ei tämän ikäluokan pelaajilla enää varsinaisesti ole, mutta ottelumäärän tulisi olla yli 40 kauden aikana.
7.3.2 U18 - U22-juniorit
Kyseisissä ikäluokissa perustetaan vain yksi joukkue tapauskohtaisesti. Joukkue pyritään perustamaan yhteistyössä lähiseurojen kanssa. Joukkueet perustetaan U19- ja U22-ikäluokkiin, koska U18- ja U20-ikäluokissa pelataan vain kahta korkeinta valtakunnallista sarjatasoa, joihin pääseminen on sidoksissa kyseisen ikäluokkajoukkueen edellisen kauden pelilliseen menestymiseen, sekä SJL:n harkintavaltaan.
Joukkueen vastuuvalmentaja ja seuratyöntekijä määrittävät joukkueen tason, jonka mukaisesti joukkue ilmoitetaan sarjaan. Sarjataso, johon joukkue ilmoitetaan, määräytyy kulloisenkin sarjajärjestelmän mukaan.
Harjoituksista ja peleistä riippuen joukkueen yhteisiä tapahtumia on näiden ikäluokkien junioreilla 3-6 kertaa viikossa. Pelimääräsuosituksia ei tämän ikäluokan pelaajilla enää varsinaisesti ole, mutta ottelumäärän tulisi olla yli 40 kauden aikana.
7.4 Aikuiskiekkoilu
Liikuntaa läpi elämän ja pelaamista hyvässä ilmapiirissä. Toiminnan tavoitteena opittujen taitojen ja suorituskyvyn ylläpitäminen sekä kehittäminen.
7.4.1 Edustusjoukkue
Seuran edustusjoukkue on harrastuspohjalta toimiva kilpajoukkue, joka pelaa Hämeen alueen III-divisioonatasolla. Pelaamisesta ei joukkueen pelaajille makseta kulukorvauksia.
Edustusjoukkueen rooli kilpailullisen harrastamisen lisäksi on toimia esimerkkinä ja roolimallina seuran junioripelaajille. Harjoituksista ja peleistä riippuen joukkueen yhteisiä tapahtumia on 3-5 kertaa viikossa. Pelimääräsuosituksia ei ole, mutta kauden aikana sarjaotteluita kertyy keskimäärin 26 kpl.
7.4.2 Naiset
Naisten joukkue on harrastepohjalta toimiva joukkue, johon kaikki ovat tervetulleita mukaan harrastustaustasta riippumatta. Harjoituksia on kerran viikossa ja joukkue osallistuu SJL:n Hämeen alueen Naisten harrastesarjaan.
7.4.3 Aikuisten harrastejoukkueet
Konkarit 30+ on yli 30-vuotiaille tarkoitettu harrasteryhmä, jonka tarkoituksena on tarjota kaksi kertaa viikossa mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa, oli harrastajalla aiempaa pelaajataustaa tai ei. Konkarit ottavat osaa satunnaisesti erilaisiin ikämiesturnauksiin ja pelaavat harjoitusotteluita.
Konkarit 50+ on yli 50-vuotiaille tarkoitettu harrasteryhmä, jonka toimintaperiaate on sama kuin nuoremmille tarkoitetussa ryhmässäkin.
8. Joukkueiden harjoittelu ja pelaaminen
Joukkueen vastuuvalmentajan velvollisuutena on laatia yhdessä seuratyöntekijän kanssa joukkueen urheilutoiminnan kausisuunnitelma ennen kauden alkua. Kausisuunnitelmasta tulee käydä ilmi harjoittelun painopistealueet, sekä alustavat suunnitelmat harjoittelumääristä ja pelattavista otteluista. Kausisuunnitelman on oltava sopusoinnussa joukkueen toiminta- ja taloussuunnitelman kanssa.
Kesäajan harjoittelu seurassa on järjestetty siten, että jokaisen joukkueen valmennustiimi itsenäisesti päättää kesäharjoittelukauden ajankohdan ja pituuden. Seuratyöntekijä auttaa harjoittelun ohjelmoinnissa, järjestää tilat ja välineet, sekä sopii kaupungin kanssa muiden urheilupaikkojen, kuin jäähallin käytöstä.
Jääharjoittelukausi alkaa tavanomaisesti elokuun puoleen väliin mennessä ja päättyy huhtikuun puolenvälin tienoilla.
Joukkueilla on jääharjoittelukaudella jääharjoittelun lisäksi oheisharjoituksia. Nämä voivat olla joko kokonaan erillisiä harjoituksia omalla vuorollaan, tai jääharjoitusten yhteydessä tapahtuvaa toimintaa (esim. lihaskuntoharjoitteet, keppijumppa, puukuulaharjoitteet, loikat, pallopelit). Tavoitteena oheisharjoittelussa, eritoten nuoremmissa ikäryhmissä, on monipuolinen pelaajan kehittäminen yleisliikunnallisia ja lajitaitoja kehittävin harjoituksin. Vanhemmissa ikäryhmissä oheisharjoittelussa keskitytään monipuolisuuden lisäksi jääkiekon edellyttämien fyysisten ominaisuuksien ja erityistaitojen kehittämiseen.
Seuran mv-valmennusvastaava linjaa mv-valmennusta ja kartoittaa yksilöllisesti maalivahtien harjoitustarpeita. Seura järjestää maalivahtien erikoisharjoittelua omalla vuorollaan (mv-vastaava organisoi) tai joukkueharjoitusten yhteydessä. Jos joukkueella ei ole omaa mv-valmentajaa, on valmentajien sovittava keskuudestaan mv-valmennuksesta vastaava henkilö.
Valmentajien tulee, sekä innostaa, että kannustaa pelaajiaan omatoimiseen liikkumiseen ja harjoitteluun. Se on tärkeää liikunnallisten ja terveiden elämäntapojen omaksumisen kannalta. Omatoiminen harjoittelu on myös tärkeässä roolissa taitojen oppimiseksi vaadittavien toistomäärien saavuttamiseksi, siihen eivät seuraharjoitukset yksin riitä.
Seuratyöntekijä linjaa joukkueiden harjoittelua ja seuraa kehitystä, niin yleisesti joukkueen, kuin yksilöidenkin osalta.
Seuran linjan mukaiset harjoittelumäärät, painopistealueet, sekä muut harjoitteluun liittyvät asiat ovat linjattu seuran urheilutoimintalinjauksessa.
8.1 Jäävuorot
Seuratyöntekijä jakaa seuran joukkueiden jäävuorot, huomioiden joukkueiden pelaajien iän, harjoitusmäärävaatimukset, ja monet muut seikat. Tarkoituksena on saada harjoittelun rytmittämisen sekä valmentajien työskentelyn näkökannalta toimiva kokonaisuus.
Seuratyöntekijä kartoittaa jääajan tarpeen joukkueille yhdessä vastuuvalmentajien kanssa. Jäävuoroista pidetään tarvittaessa palaveri keväällä, jossa seuratyöntekijän esitys käydään läpi yhdessä vastuuvalmentajien ja joukkueenjohtajien kanssa.
Mikäli jonkun seuramme joukkueen ottelu osuu viikolle, ottelussa pelaava joukkue tarjoaa oman harjoitusvuoronsa joukkueelle, jonka oma harjoitusvuoro jää sillä viikolla ottelun takia käyttämättä. Lähtökohtaisesti ottelun täytyy olla sarjaottelu. Muutoksista on aina ilmoitettava seuratyöntekijälle, joka ylläpitää jäävuorokalenteria. Seuratyöntekijä kommunikoi jäävuorokalenterista ja sen muutoksista kentänhoitajien kanssa.
8.2 Pelaaminen ja harjoittelu joukkueissa
Kaikkiin PK 83:n joukkueisiin on aina uudet harrastajat tervetulleita, eikä ketään käännytetä pois, jos halua harrastamiseen on.
Uuden pelaajan aloittaessa harrastusta kartoitetaan hänen osaamisen tasonsa, jotta hänelle voitaisiin tarjota sopivan haasteellisia harjoitteita, ja näin tukea kehittymistä ja harjoittelumotivaatiota. Tästä johtuen pelaaja ei välttämättä pelaa oman ikäluokkansa joukkueessa, vaan hän voi pelata ikäisiään nuorempien, tai sitten vanhempien pelaajien ikäryhmässä, taitotasonsa näin edellyttäessä. Tämä toimintamalli pätee myös kokeneempien pelaajien kohdalla, joille pyrimme tarjoamaan yhtälailla taitotason mukaisia haasteellisia harjoituksia ja pelejä. Pelaajan harjoittelu- ja peliryhmä PK 83:ssa määräytyy pääosin siis pelaajan taitotekijöiden pohjalta, ei iän.
Nuorempien ikäluokassa pelaaminen tapahtuu Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen puitteissa. Yli-ikäisenä pelaamisesta nuoremmassa ikäluokassa päättää aina seuratyöntekijä. Pelaamiseen nuoremmassa ikäluokassa vaikuttavat mm. seuraavat asiat:
- pelaajan taitotaso
- pelaajan koko
- kulkuyhteydet
- joukkueiden muodostamiseen vaikuttavat seikat
- SJL:n kilpailusäännöt
Aina pelaajan taitotasolle sopivaa pelijoukkuetta ei pystytä tarjoamaan, johtuen joukkueiden rajallisesta määrästä. Sopivan tasoinen harjoitteluryhmä on kuitenkin aina tarjota ja sen vuoksi PK 83:ssa ei puhtaita ikäluokkaharjoitusryhmiä ole ollenkaan. Näin toimimalla kehitämme parhaiten pelaajiemme taitoja.
PK 83 ei aseta sijoitustavoitteita joukkueillensa niiden pelaamissa sarjoissa.
Joukkueeseen liittyessään pelaajasta tulee myös seuran jäsen, ja siten hän sitoutuu noudattamaan kaikkia seuran, sekä joukkueen sääntöjä ja ohjeistuksia. Seuran pelaajasäännöissä on linjattu ne asiat, joihin pelaaja sitoutuu harrastaessaan PK 83:n joukkueessa jääkiekkoa. Seuran pelaajasäännöissä linjatut asiat tulee aina sisältyä myös joukkueen omiin sisäisiin sääntöihin.
Jos pelaaja pelaa toisen kaupungin joukkueessa, mutta haluaa harjoitella esimerkiksi kerran viikossa Parkanossa, siitä on sovittava joukkueen valmennuksen kanssa. Jäämaksu pelaajalle määräytyy tuntihinta/joukkueen pelaajamäärällä x käytetyt harjoittelukerrat.
8.2.1 Ongelmatilanne pelaajan kanssa
Pelaajan rikkoessa seuran tai joukkueen sääntöjä vastaan menetellään seuraavasti:
- Rikkeestä ja tilanteesta riippuen vastuuvalmentaja ja/tai joukkueenjohtaja keskustelee pelaajan kanssa. Asianomaiselle selvitetään miten, jatkossa tulee toimia.
- Pelaajan uusiessa rikkeen hänet voidaan poistaa joukkueen harjoitus- tai ottelutapahtumasta. Pelaajalle on kerrottava, miksi hänet poistettiin tapahtumasta. Asiasta tiedotetaan alaikäisen pelaajan vanhempia.
- Pelaajalle voidaan langettaa toistuvista rikkeistä määräaikainen osallistumiskielto joukkueen harjoituksiin sekä otteluihin. Päätöksen tekevät joukkueen johtoryhmä sekä ongelmanratkaisuelin yhdessä. Alaikäisen pelaajan vanhempia tiedotetaan asiasta ja keskustellaan heidän kanssaan tilanteesta.
- Seuran ongelmaratkaisuelin voi erottaa pelaajan seurasta, jos toiminta jatkuu edeltävistä toimenpiteistä huolimatta muuttumattomana. Ongelmanratkaisuelin kuulee kaikkia tilanteeseen liittyviä osapuolia. Johtokunta käsittelee ja vahvistaa ongelmaratkaisuelimen päätöksen.
8.3 Pelaajan perusterveydentilan selvitys
PK 83:ssa tehdään joukkuetoiminnassa mukana olevien alle 18-vuotiaiden pelaajien perusterveydentilaa koskeva selvitys. Selvityksen täyttävät pelaajat, jotka tulevat uutena mukaan joukkuetoimintaan. Pelaajien vanhemmat ovat velvollisia informoimaan pelaajan terveydentilassa tapahtuvista muutoksista.
Perusterveydentilan selvittämisen tarkoituksena on saattaa joukkueen vastuuvalmentajan ja joukkueenjohtajan, sekä valmentajien ja huoltajien tietoon ne asiat pelaajan terveydentilasta, joilla on vaikutuksia harjoittelu- ja pelitilanteisiin, sekä pelaajan yleiseen turvallisuuteen. Joukkueen toimihenkilöt voivat tarpeen vaatiessa saattaa pelaajan terveystiedot myös seuratyöntekijän tietoon. Toimihenkilöt ovat vaitiolovelvollisia annetuista tiedoista.
Pelaajan terveystietoja ei arkistoida, vaan joukkueen toimihenkilöt säilyttävät toiminnan kannalta oleelliset tiedot siten, että pelaajaa ei pystytä identifioimaan tietojen perusteella.
8.4 Pelaajakyselyt
Kauden aikana joukkueiden sekä seuran toimesta voidaan tehdä joukkuetoiminnassa mukana oleville pelaajille erilaisia pelaajakyselyitä.
Pelaajakyselyssä kartoitetaan muun muassa seuraavia asioita:
- joukkueen ja seuran toiminnan ilmapiiriä
- joukkueen motivaatioilmastoa
- pelaajan mielipiteitä joukkueen ja seuran toiminnasta, niiden kehittämiseksi
- pelaajan seuraavan kauden jatkosuunnitelmia, joukkueiden muodostamisen apuvälineeksi
- pelaajan liikunta-, ravinto- ja lepotottumuksia urheilullisen elämäntavan edistämiseksi
- pelaajan tavoitteita jääkiekossa
8.5 Pelaajan kehittymisen arviointi
PK 83 toteuttaa pelaaja-arviointia erilaisilla lajitaito- ja kuntotesteillä. Lisäksi seurataan pelaajan pituuden ja painon kehittymistä. Testejä tehdään pelaajien taitojen ja ominaisuuksien kehittymisen seuraamiseksi, sekä valmennuksen suunnittelun avuksi, ja terveellisten elämäntapojen edistämiseksi. Lisäksi seura kerää testituloksista materiaalia, jolla osaltaan arvioidaan myös seuran urheilutoiminnan laadukkuutta ja kehittämistarpeita.
Testit koskevat pelaajia, jotka ovat seuran varsinaisten juniorijoukkueiden toiminnassa mukana. Varsinaisiksi juniorijoukkueiksi katsotaan U8-U19-juniorijoukkueet, jotka pelaavat, tai tulevat pelaamaan Suomen Jääkiekkoliiton sarjoissa.
Testit pyritään tekemään pelaajalle aina ikäluokan testausohjelman mukaisesti, vaikka hän pelaisikin ikäluokkaansa vanhemmassa joukkueessa, ja siten tekisi myös muita testejä. Testaustoiminnasta vastaa seuratyöntekijä.
Pelaajat saavat pyydettäessä myös kirjallisen pelaaja-arvioinnin itsestään kerran kauden aikana. Joukkueiden vastuuvalmentajat laativat valmentajien avustuksella pelaaja-arvioinnin. Pelaaja-arviossa ovat ainakin seuraavat osiot:
- Nämä jääkiekkotaidot hallitset vähintäänkin kohtuullisesti
- Näissä jääkiekkotaidoissa on eniten kehitettävää
- Muut asiat, jotka hallitset
- Muut asiat, joissa on kehitettävää
8.6 Pelaajakartoitus
PK 83:ssa seuran sisäinen pelaajakartoitus ei perustu yksittäisiin tapahtumiin, vaan joukkueiden valmentajat ja seuratyöntekijä kartoittavat arjen valmennustyössä seuran pelaajia, havainnoiden pelaajien kehityksessä tapahtuvia muutoksia. PK 83:ssa pelaajien kehittymistä arvioidaan mm. harjoitusten, peliesityksien ja erilaisten testien avulla.
Pelaajakartoituksen tavoitteita:
- Antaa kuvan sekä pelaajien henkilökohtaisten taitojen, että joukkueiden tasosta ja kehittämistarpeista.
- Tukea ja vahvistaa sekä lisätä motivaatiota ja kehittymistä kartoittamalla pelaajan osaamistaso ja tarjoamalla sopiva harjoitus- ja peliryhmä.
- Potentiaalisempien yksilöiden eteenpäin vieminen Tappara-yhteistyön ja SJL: n Hämeen alueen tehojäätoiminnan kautta.
- Antaa informaatiota joukkueiden muodostamista varten.
8.6.1 SJL:n tyttöjen pelaajakartoitus
Seurat ilmoittavat Jääkiekkoliittoon omasta seurastaan kartoituksen piiriin suosittelemansa tyttöpelaajat. Nimettyjä pelaajia kartoitetaan Leijonatielle pääasiallisesti seuran peli- ja harjoitustapahtumissa, yhteistyössä maajoukkuevalmentajien, keskittämisseurojen valmentajien sekä taito- ja aluevalmentajien kanssa.
Tyttöjen huippu-urheilupolku, eli leijonatie kulkee seuratoiminnasta kartoitustapahtumien kautta maajoukkuetoimintaan, seuraavien vaiheiden kautta:
- Seuran nimeää tarkkailtavien pelaajien listalle
- Valitaan mukaan aluetoimintaan
- Valitaan mukaan Leijona-tapahtumiin
- Valitaan maajoukkueiden leirityksiin
- Nimetään maaotteluihin ja arvokisoihin
Leijonatien vaiheet on jaettu ikäryhmittäinen, aina naisten maajoukkueeseen asti. Pelaajakartoitus leijonatielle alkaa alueen tapahtumista, joihin kutsutaan U14-ikäiset, 13-vuotta täyttävät tytöt.
Tyttöjen Pikku Pohjola -leiri on alueellinen kartoitustapahtuma, joka järjestetään alueiden yhteistyössä keväällä. Pikku Pohjola -leireille kutsutaan alueen pelaajia kolmesta ikäluokasta. Alueleiriltä voi tulla valituksi eteenpäin tyttöjen Pohjola-leirille. Pikku Pohjola -leirit pidetään alueiden yhteistapahtumina.
Tyttöjen Tulevaisuuden Tähdet leiri on valtakunnallinen leiri, joka pidetään elokuussa. Leirille kutsutaan n. 70 ikäluokan parasta pelaajaa, jotka jaetaan neljään peliryhmään. Leirin aikana ryhmät pelaavat turnauksen, lisäksi pelaajat harjoittelevat ja tekevät fysiikkatestit. Leiriltä voi tulla valituksi ikäluokan kärkiryhmään, tyttöjen Leijonapentujen jää- ja opiskeluleireille.
Tyttöjen Pohjola-leiri on valtakunnallinen leiri, joka pidetään helmikuussa. Leirille kutsutaan n. 70 ikäluokan parasta pelaajaa, jotka jaetaan neljään peliryhmään. Leirin aikana ryhmät pelaavat turnauksen, lisäksi pelaajat harjoittelevat ja tekevät fysiikkatestit. Leiriltä voi tulla valituksi ikäluokan kärkiryhmään, tyttöjen Leijonapentujen jää- ja opiskeluleireille.
8.6.2 SJL:n poikien pelaajakartoitus
Poikien pelaajakartoitus lähtee liikkeelle syksyllä, kun pojat ovat U15-ikäisiä. Ensimmäinen pelaajakartoituksen vaihe toteutetaan Tappara-yhteistyön kautta. Potentiaaliset pojat pääsevät Tappara-yhteistyöseurojen kartoitusjäille, joista potentiaalisimmat jatkavat SJL:n aluekartoitustapahtumiin. Kartoituksen tavoitteena on saada ikäluokan sen hetkinen parhaimmisto Pohjola-leirille. Leirin perusteella valitaan pelaajat ensimmäiseen maajoukkueeseen (U16).
SJL:n Hämeen alueen niin kutsuttuja Pikku-Pohjola kartoitustapahtumia on yhteensä kolme. Ne ovat ottelutapahtumia, jossa pelaajatarkkailu kohdentuu pelaamiseen. Tammikuussa järjestetään kaikkien alueiden yhteinen Tulevaisuuden Tähdet-leiri, jossa tehdään viimeiset Pohjola-leirivalinnat.
9. Peluuttaminen joukkueissa
Sairaita ja loukkaantuneita ei tule peluuttaa missään tilanteessa terveyden kustannuksella. Sairauden tai loukkaantumisen aiheuttaman tauon jälkeen toimintaan palataan vain harjoittelun kautta, ja peleihin osallistutaan vasta, kun fyysinen terveydentila sallii pelaamisen. Ottelua edeltäneestä harjoituksesta poissa ollutta pelaajaa ei nimetä peliin, jos hän ei ole ilmoittanut poissaolon syytä, sillä hän voi olla sairas tai loukkaantunut. Joukkueen vastuuvalmentaja voi käyttää harkintavaltaansa asiassa tapauskohtaisesti.
Jos joukkueessa pelataan vuorotteluperiaatteella ja pelaajaa ei pysty käyttämään hänelle tarjottua pelivuoroa joukkueen otteluissa esteen tai sairastumisen vuoksi, joukkue ei ole velvollinen järjestämään hänelle korvaavaa peliä poissaolon tilalle. Kirjanpito pelivuoroista tehdään tarjottujen pelivuorojen mukaan. Pelaajia, jotka eivät ole pelivuorossa tai jostain muusta syystä eivät pelaa, ei voi velvoittaa vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päällä.
Mahdollisissa junioriharrastejoukkueissa kaikkia peluutetaan yhtä paljon niin yksittäisessä ottelussa, kuin koko pelikaudenkin mittaan riippumatta harjoittelumääristä tai -tehokkuudesta.
Jos pelaaja pelaa useammassa kuin yhdessä joukkueessa, ovat sen joukkueen ottelut etusijalla, johon pelaajan katsotaan varsinaisesti kuuluvan.
9.1 Peluuttamisen periaatteet eri ikäluokissa
U8 - U10 -junioreissa pelaajia pyritään peluuttamaan tasapuolisesti siten, että jokainen saa ottelussa yhtä paljon peliaikaa vaihdoissa mitattuna. Pelattujen vaihtojen määrissä voi olla pieniä heittoja, johtuen pelaajien lukumäärästä tai erikoistilanteista, kuten loukkaantumisesta. Lisäksi ikäluokissa edellytetään pelaajien kierrättämistä jaksoittain kaikilla pelipaikoilla. Näissä ikäluokissa kaikkien halukkaiden on saatava kokeilla myös maalivahdin pelipaikkaa.
U11- U12 -junioreissa pyritään peluuttamaan tasaisesti kaikkia pelaajia siten, että vaihtoja tulisi ottelua kohden kaikille pelaajille suurin piirtein saman verran. Yli- ja alivoimatilanteissa ei suositella käyttämään erikoiskentällisiä. Maalivahdit pelaavat pelit puoliksi, jos kokoonpanoon on merkitty kaksi maalivahtia. Pelaajia kierrätetään eri pelipaikoilla. Päätöksen pelipaikoista tekevät valmentajat.
U13 - U15 -junioreissa peluutetaan jokaista kokoonpanoon merkittyä pelaajaa, ja tasapuolisuus mitataan kauden aikana pelattujen ottelujen määrällä. Peliaikaa ei mitata sekuntikellon kanssa. Ylivoima- ja alivoimatilanteet, sekä muut erikoistilanteet voivat aiheuttaa hyväksyttäviä eroja yksittäisten pelaajien kentällä oloaikoihin. Maalivahdit pelaavat kokonaisia otteluita. Pelipaikkoja kierrätetään valmentajien näkemyksen mukaisesti. Peliajan saamisen edellytyksenä on kaikkien seurassa yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- ja pelaajasääntöjen, sekä joukkueen sääntöjen noudattaminen. Myös harjoitusaktiivisuudella ja terveydentilalla voidaan katsoa olevan rajatuissa tapauksissa vaikutusta saatuun peliaikaan. Yli-ikäisten pelaajien kohdalla noudatetaan kilpailusääntöjä pelaamisoikeudesta, ja sen pohjalta pelaajille nimetään tasapuolisesti edustus ottelutapahtumiin. Tasapuolisuus lasketaan otteluihin nimeämisen perusteella, ei osallistumiskertojen perusteella.
U16 - U19 -junioreissa toimitaan niin, että kaikkia pystytään peluuttamaan kauden aikana siinä määrin, että harrastus pysyy mielekkäänä. Joukkueet sopivat keskenään, miten peluuttaminen hoidetaan. Valmentajat päättävät pelipaikkakohtaisesta peluuttamisesta. Peliajan saamisen edellytyksenä on kaikkien yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- ja pelaajasääntöjen, sekä joukkueen sääntöjen noudattaminen. Harjoitusaktiivisuus ja määrätietoisen harjoittelun omaksuminen vaikuttavat saatuun peliaikaan. Yli-ikäisten pelaajien kohdalla noudatetaan kilpailusääntöjä pelaamisoikeudesta, ja sen pohjalta pelaajille nimetään tasapuolisesti edustus ottelutapahtumiin. Tasapuolisuus lasketaan otteluihin nimeämisen perusteella, ei osallistumiskertojen perusteella.
10. Varusteet
Joukkueen käyttäessä seuran yhteisiä harjoitusvälineitä, tulee ne toimittaa harjoituksen jälkeen niiden oikealle säilytyspaikalle välittömästi harjoituksen jälkeen. Näin mahdollistetaan varusteiden säilyminen ja niiden tehokas käyttö. Seura pyrkii kehittämään ja monipuolistamaan harjoitteluvälineistöä.
Kaikesta seuran omaisuudesta on pidettävä hyvää huolta ja seuran omaisuuden lainaaminen, luovuttaminen tai myyminen on ehdottomasti kiellettyä ilman seuran lupaa.
Joukkueiden hankkiessa urheiluasuja tms., jotka eivät ole seuran sopimustoimittajan tuotevalikoimassa, tulee seuralta saada lupa hankintaan, sekä seuran logon käyttämiseksi ja sponsorointimainosten hankkimiseksi.
Pelaajakohtaisten varustehankintojen kohdalla kannattaa hyödyntää mahdollisimman pitkälle varusteiden kierrättämistä.
10.1 Pelipaidat, pelihousut, pelisukat ja kypärät
Virallisissa pelipaidoissa ja sukissa käytetään seuran omaa yhtenäistä mallia ja väritystä jokaisessa PK 83:n joukkueessa. Joukkueet hankkivat itse koti- ja/tai vieraspelipaidat, sekä pelisukat ja samalla myyvät sponsorointimainoksia peliasuun, josta saavat tuloja joukkueelle. Vieraspelipaitoja on saatavilla rajoitetusti myös lainaksi seuralta, jos tarvetta ilmenee.
Pelaajille suositellaan hankkimaan siniset pelihousut ja siniset kypärät seuran värien mukaisesti. Toissijaisena värivaihtoehtona on musta. Poikkeuksena varusteiden väreissä sallitaan maalivahdin kypärä, joka voi olla maalattu eri värein ja kuvioin.
10.2 Kenttäpelaajan ja maalivahdin varusteet
Kenttäpelaajat hankkivat kaikki henkilökohtaiset varusteensa omin kustannuksin. Maalivahdin varusteissa seura avustaa tarpeen ja harkintansa mukaan varustehankinnoissa. Seuran hankkimat varusteet ovat seuran omaisuutta, ja ne pitää palauttaa lainaamisen jälkeen varustevarastoon tai toimia jonkin muun sovitun käytännön mukaan.
Huomio! Varusteiden tulee olla CE-turvahyväksyttyjä ja ehjiä, rikkinäisellä varusteella pelaaminen on kielletty.
10.3 Seura-asut
Joukkue / pelaaja hankkii. Asut ovat seuran johtokunnan valitsemia, ja seura-asun tarkoituksena on luoda yhtenäinen julkikuva seuran pelaajista ja toimihenkilöistä, sekä olla käyttötarkoitusta palveleva harjoitus- ja ottelutapahtumissa. Muita kuin seuran tuotevalikoimassa olevia asuja ei voi hankkia.
11. Seuran vaihtaminen - seurasiirrot
Pelaajan vaihtaessa seuraa, tulee hänen pyytää edustusoikeuden siirtoa vanhasta seurasta. Siirto tapahtuu Suomen Jääkiekkoliiton seurapalvelusivuston kautta. Vanha seura, pelaaja tai uusi seura muodostaa pelaajasiirron Seurapalvelusivustolla. Tämän jälkeen uusi seura käy vastaanottamassa siirron - jos siirto on mahdollinen - maksaen pelaajasiirron seurapalvelusivustolla.
Uusi seura tulostaa siirtoon liittyvän kirjaamismaksulaskun. Alaikäisten pelaajien siirtyessä, tulostettuun siirtopaperiin pyydetään huoltajan allekirjoitus. 18 vuotta täyttäneet voivat itse allekirjoittaa oman siirtopaperinsa. Uusi seura maksaa pelaajan siirtoa koskevan kirjaamismaksun, minkä jälkeen allekirjoitettu siirtopaperi on seuran arkistoitava vähintään kahden pelikauden ajaksi. Pelaajasiirto on voimassa, kun kirjaamismaksu on maksettu ja siirto vahvistettu järjestelmässä. Pelaajasiirtoasioissa noudatetaan Suomen Jääkiekkoliiton sääntöjä ja ohjeistuksia.
Pelaajasiirtoasioista PK 83:ssa vastaa seuratyöntekijä. Pelaaja voi osallistua toisen seuran harjoitusotteluihin tai harjoituksiin vain oman seuransa luvalla. Muussa seurassa pelaamisen ja harjoittelun tulee olla seuratyöntekijän tiedossa.
11.1 Seurasiirrot PK 83:ssa
PK 83:n yksi arvoista on sitoutuneisuus. Se ilmenee siten, että toiminnassa mukana olevat henkilöt ovat sitoutuneet toimintaan aina vähintään kaudeksi kerrallaan. Seuran ja joukkueiden toiminnan turvaamiseksi seura pidättää itsellään oikeuden olla antamatta seurasiirtoa kesken kauden, eli 30.6 jälkeen. Kaikki seurasiirtoanomukset, jotka anotaan 30.6 jälkeen, käsitellään tapauskohtaisesti.
Seurasiirrot 30.6 aikarajan jälkeen ovat mahdollisia seuraavista syistä:
- pelaajan ikäluokan toiminta loppuu seurassa, eikä seuralla ole tarjota pelaajalle sopivaa pelipaikkaa muussa joukkueessa pelaajan taitotaso sekä säännöt huomioiden
- junioripelaajan muuttaessa huoltajansa mukana toiselle paikkakunnalle, josta matka harjoituksiin voidaan katsoa kohtuuttoman pitkäksi
- pelaaminen PK 83:n joukkueissa ei takaa potentiaalisen pelaajan kehittymistä, eikä seura pysty tarjoamaan pelipaikkaa, ja sopivaa joukkuetta yhteistyöseurasopimuksen puitteissa sopimuksen piiriin kuuluvissa yhteistyöseuroissa
Pelaajan, joka haluaa siirron seurasta, tulee olla hoitanut kaikki velvoitteet seuraa / joukkuetta kohtaan, mm. maksanut kaikki maksunsa ja palauttanut mahdolliset seuran varusteet.
Mikäli seura kieltäytyy antamasta pelaajasiirtoa, on seuran ilmoitettava kirjallisesti pelaajalle, sekä SJL:lle kieltäytymisen perusteet. Liitto voi painavista syistä hyväksyä pelaajasiirron, vaikka vanha seura ei ole siirtoa antanut.
Pelaajaliikennesiirroista on kilpailusäännöissä omat rajoituksensa. Seuratyöntekijä koordinoi pelaajaliikennesopimusasioita ja tekee tarvittavat siirrot tapauskohtaisesti.
12. Ottelut ja turnaukset
Joukkueet osallistuvat seuran ilmoittamiin sarjoihin. Seura ei aseta menestystavoitteita joukkueille vaan antaa valmentajille rauhan ja mahdollisuuden keskittyä yksilöiden kehittämiseen. Menestymistä odotetaan kaikkien pelaajien mahdollisimman tasapuolisella osallistumisella.
Joukkueiden suositellaan osallistuvan harjoitusturnauksiin (max 4 / vuosi) ja pelaamaan harjoitusotteluita joukkueen hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa, huomioiden SJL:n Hämeen alueen, Suomen Jääkiekkoliiton, ja seuran säännöt sekä ohjeet.
Erityisesti seura kannustaa omien turnaustapahtumien järjestämiseen. Turnauksissa tulee huomioida seuran, SJL:n Hämeen alueen ja Suomen Jääkiekkoliiton antamat ohjeet. Joukkueiden tulee anoa turnauslupaa seuralta, joka edelleen anoo luvan turnauksen järjestämiseen SJL:sta.
PK 83 suosittelee, että joukkueet osallistuvat vain Suomessa järjestettyihin turnauksiin. Näin harrastuksen kustannukset saadaan pidettyä alhaisempina. Suomesta löytyy paljon kohteita, turnauksia ja vastustajia, jotka tukevat pelaajien ja joukkueiden toimintaa, sekä kehittymistä paremmin kuin ulkomailla järjestetyt turnaukset.
Ulkomailla järjestettävään turnaukseen osallistuminen edellyttää luvan anomista johtokunnalta. Lupa-anomuksessa tulee ilmetä rahoitussuunnitelma turnaus- ja matkakulujen kattamiseksi, sekä perustelut, miksi joukkue haluaa turnaukseen Suomen ulkopuolelle.
13. Joukkueiden talous
Seuran taloushallinnon tulee täyttää Suomen kirjanpitolain vaatimukset sekä noudattaa kaikkia voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Tässä ohjeessa käsitellään joukkueiden taloushallintoa.
PK 83:n kirjanpitoa hoidetaan myös joukkuekohtaisella tasolla. Joukkueen tulee tehdä toimintakaudelle (1.7. – 30.6.) talousarvio, joka laaditaan seuran budjetointitavan mukaisesti. Joukkueen kauden budjetin tulee olla vanhempainkokouksen hyväksymä. Jokaisen PK 83:n joukkueen on kausittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Joukkueiden toimikauden menot eivät voi olla tuloja suuremmat, kun huomioidaan mahdollinen kauden alkusaldo, eli edelliseltä kaudelta jääneet varat. Yksittäiset joukkueet ovat vastuussa joukkueiden kaikista kuluista.
Joukkueen vanhemmat valitsevat keskuudestaan rahastonhoitajan, joka hoitaa kaiken joukkueen rahaliikenteen. Rahastonhoitajana voi toimia vain johtokunnan hyväksymä henkilö, jolle johtokunta myöntää myös joukkueen tilinkäyttöoikeuden.
Varojen hankinnasta joukkueelle vastaa joukkueenjohtaja, jonka apuna koko joukkue toimii. Pelaajilta jäämaksuina, tai muina maksuina kerätyistä rahoista, on pidettävä luetteloa kirjanpitoa varten, josta ilmenee maksetut rahasummat ja maksajat. Talkootöihin, sekä sponsorointisopimuksiin liittyvissä asioissa ja laskutuksessa tulee aina olla yhteydessä sihteeriin, jotta verotukselliset ym. asiat tulee oikein ennakoiduiksi ja hoidetuksi.
Kaikesta joukkueen rahaliikenteestä täytyy löytyä rahastonhoitajalta tosite, mistä raha on tullut, ja mihin raha on käytetty. Kaikki rahaliikenne hoidetaan joukkueen tilin kautta.
Rahastonhoitaja on velvollinen toimittamaan seuran sihteerille kuukausiraportin joukkueen talousasioista kulloinkin sovittavan käytännön mukaisesti.
Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, keräysmenetelmistä huolimatta, ovat seuran omaisuutta, jotka ovat joukkueen käytössä. Tätä omaisuutta ei saa missään tapauksessa luovuttaa, lahjoittaa tai myydä eteenpäin.
Joukkueelle yhden kauden toimintaan kerätyt rahat ovat joukkuekohtaisia, ei pelaajakohtaisia. Kauden aikana seuran sisällä joukkueesta toiseen siirtyvän pelaajan mahdollisesti mukana seuraavasta rahasummasta sovitaan tapauskohtaisesti.
Joukkue ei voi maksaa minkäänlaisia korvauksia missään muodossa henkilöille (esim. toimihenkilöille, pelaajille, vanhemmille tai ulkopuolisille henkilöille), eikä voi lainata, eikä palauttaa rahaa, tai luovuttaa, lainata tai myydä seuran / joukkueen omaisuutta kenellekään. Seura määrittää toimihenkilöiden mahdolliset kulukorvaussummat.
13.1 Budjetointi
PK 83:n joukkueiden budjetointikausi on 1.7-30.6. Joukkueenjohtajat ovat vastuussa budjettien laadinnasta, ja he laativat sen yhdessä rahastonhoitajan kanssa toimintasuunnitelmien pohjalta. Budjetti käydään läpi yhdessä pelaajien vanhempien kanssa, jossa budjettiin voidaan tehdä korjauksia. Vanhempainkokous hyväksyy osaltaan budjetin, ja samalla vanhemmat sitoutuvat kauden kustannuksiin.
Kausibudjetti tulee saattaa seuran johtokunnan tiedoksi 15.9. mennessä yhdessä toimintasuunnitelmien kanssa. Budjetti perustuu joukkueenjohtajan ja valmentajan yhdessä tekemään kauden toimintasuunnitelmaan.
Budjetoitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota joukkueen kassavirtaan. Joukkueilla on aina oltava tilillään vähintään 300 euroa rahaa tilapäismaksuja varten.
Kustannukset jaetaan pelaajien kesken tasapuolisesti. Jos pelaaja käy jonkin muun ikäluokan tai joukkueen peleissä (nuoremman / vanhemman), on joukkueenjohtajien sovittava pelaajien vanhempien kanssa, miten matkakustannukset jaetaan.
Pelaaja on lähtökohtaisesti koko kauden ajan sen joukkueen alaisuudessa, johon hänet alkujaan on nimetty, ja hoitaa myös velvollisuutensa sinne. Mikäli pelaaja kauden aikana siirtyy pysyvästi toiseen joukkueeseen, siirtyy hänen velvoitteensa lähdön jälkeisen kuukauden alusta lähtien uuteen joukkueeseen. Kyseisten joukkueiden johtajat sopivat keskenään mahdollisesta varainsiirrosta joukkueiden välillä. Mikäli joukkueenjohtajat eivät pääse asiasta yhteisymmärrykseen, ratkaistaan asia seuran johtokunnassa kanssa. Mikäli vanhaan joukkueeseen on jäänyt hoitamattomia velvoitteita, on ne pelaajan joka tapauksessa hoidettava pois.
13.2 Talouden seuranta ja raportointi
Joukkueenjohtaja seuraa joukkueen taloudellista tilannetta rahastonhoitajan informoimana ja he yhdessä ovat vastuussa budjetin toteuttamisesta. Jos kauden aikana tulee yllättäviä ja merkittäviä lisäkustannuksia, on budjettia korjattava. Joukkueen pelaajia / vanhempia on tiedotettava säännöllisesti taloustilanteesta.
Joukkueen taloudenpidossa ei missään tilanteessa hyväksytä negatiivista tuloslaskelmaan perustuvaa tulosta. Jos joukkue ei pysty hoitamaan taloudellisia velvoitteitaan seuraa, tai muita yhteistyökumppaneita kohtaan, aloittaa seura heti joukkueen toimintaa rajoittavat toimenpiteet, ja taloudellisen tilanteen syyt selvitetään.
Joukkueiden saamisia esim. pelaajien jäämaksuja, seura voi periä äärimmäisessä tapauksessa perintätoimiston kautta.
13.3 Kulujen laskutus ja maksaminen
Joukkueilla on erilliset tilit Parkanon Kiekko ry:n konsernitilin alapuolella. Vain näitä virallisia tilejä saa käyttää PK 83:n toiminnassa. Mitään ulkopuolisia joukkueen yksityisiä tilejä ei saa olla. Joukkueiden tilit ovat PK 83:n tilejä, ja riitatapauksissa seura päättää rahavarojen käytöstä.
Näille joukkueiden hallinnassa oleville tileille joukkueet keräävät pelaajilta tulevat maksut ja tilittävät erilaiset turnaus-, mainosmyynti ja arpajais- ym. tuotot. Rahastonhoitajalla (usein myös joukkueenjohtajalla) on tilin käyttöoikeus, ja nämä henkilöt saavat myös tunnukset, joilla voivat seurata tilitapahtumia verkkopankin kautta.
Joukkueen omaa tiliä ei voi, eikä saa käyttää käteisnostoihin, eikä missään tapauksessa omaan henkilökohtaiseen käyttöön.
Joukkueenjohtajan ja rahastonhoitajan on varmistuttava, että joukkueen tilillä on tarpeeksi rahaa aiottuja maksuja varten.
13.4 Joukkueen tulot ja menot
Joukkueet ovat vastuussa omien kulujensa maksamisesta, kuten esim. jäämaksuista, jotka seura kuukausittain joukkueelta laskuttaa. Näiden kulujen kattamiseksi joukkueet keräävät pelaajien vanhemmilta rahaa kustannusten kattamiseksi ja hankkivat lisäksi tuloja talkootöillä, pelipaitamainoksilla, turnauksilla, jne.
PK 83 pyrkii myös osaltaan edistämään joukkueiden varainhankintaa yksittäisillä tempauksilla, kuten tarjoutua järjestämään eri tapahtumissa esim. makkaranmyyntiä tai liikenteenohjausta.
Yhdistyslain mukaan kaikki eri tavoilla (mainostulot, talkoot jne.) kerätyt rahat, ovat joukkueen yhteisiä varoja, eikä niitä saa käyttää henkilökohtaisiin hyvityksiin.
Pelaajien vanhemmilta kerättävät maksut on sovittava erikseen ja etukäteen budjetoitujen kustannusten pohjalta. Varainkeruussa on muistettava, että tilillä olevat varat ovat joukkueen, ja viime kädessä seuran varoja. Pelaajat voivat joukkueessa vaihdella kaudesta toiseen, joten vuosittain vanhemmilta kerättävät maksut eivät saa nousta merkittävästi yli vuotuisten todellisten kulujen.
Kaikkea hankittua rahaa ei ole syytä kuluttaa kauden aikana, vaan on järkevää jättää osa rahasta seuraavaa kautta varten. Mitä vanhempaan ikäluokkaan siirrytään, sitä enemmän kustannukset kasvavat ja siten aikaisemmin joukkueen tilille kertyneet rahat helpottavat taloudellisia paineita. Jäljellä oleva rahamäärä näkyy alkusaldona joukkueella alkavan kauden tuloslaskelmassa. Itsetarkoituksena varainkeruussa ei kuitenkaan ole rahan kerryttäminen joukkueen tilille, vaan ainoastaan mahdollistaa jääkiekon harrastaminen.
13.5 Lopettavat joukkueet
Lopettavan joukkueen tilille jäädessä kauden päätteeksi rahaa, summa jaetaan seurassa jatkavien pelaajien pääluvun mukaan ja siirretään siinä suhteessa niille joukkueille, joihin pelaajat menevät.
Siirryttäessä toiseen seuraan, tai harrastuksen kokonaan loppuessa rahavaroja ei missään tapauksessa makseta takaisin pelaajalle.
Joukkueen tili suljetaan ja tilin käyttöoikeudet evätään joukkueen rahastonhoitajalta (ja mahdollisesti joukkueenjohtajalta).
13.6 Pelaajien vanhempien tiedottaminen talousasioista
Joukkueen toimihenkilöiden tulee toiminnassaan muistaa, että joukkueen kustannukset maksavat pelaajien vanhemmat. Heillä on oikeus riittävään informointiin, sekä joukkueen taloudesta, mutta myöskin muusta toiminnasta.
Joukkueenjohtajien velvollisuus on tiedottaa joukkueen pelaajien vanhempia riittävän usein. Kuluvan pelikauden asioiden tiedottamisen lisäksi on tärkeää informoida etukäteen seuraavan kauden toiminnan laajuus, ja siitä aiheutuvat kustannukset, mikäli niitä pystytään riittävällä tarkkuudella arvioimaan.
Seura informoi omista pelisäännöistään ja arvoistaan seuraväelle kohdistetuissa tilaisuuksissa, omissa julkaisuissaan ja nettisivuilla.
14. Palkitsemiset
PK 83 palkitsee vuosittain kauden päätöstilaisuuden yhteydessä kaikki seuran junioripelaajat osallistumisesta seuran toimintaan. Samassa yhteydessä palkitaan myös pelaajat ja erotuomari, jotka ovat kauden aikana erityisesti kunnostautuneet. Myös yksi seuran valmentajista, ja yksi seuran muun vapaaehtoisen työn tekijöistä palkitaan. Palkitseminen toimii kannustuksena ja huomionosoituksena hyvin tehdystä työstä parkanolaisen jääkiekkoilun parissa.
PK 83 anoo Suomen Jääkiekkoliiton ansiomerkkejä seuran toiminnassa kunnostautuneille henkilöille ansiomerkkikriteerien täyttyessä.
PK 83 palkitsee vuosittain stipendillä kaikki parkanolaiset peruskoulunsa päättäneet seuran pelaajat. Stipendit luovutetaan koulun lukuvuoden päätösjuhlallisuuksien yhteydessä koulun toimesta.
Seura palkitsee omilla palkinnoilla jäseniään seuraavissa kategorioissa:
- Vuoden hyökkääjä
- Vuoden puolustaja
- Vuoden maalivahti
- Vuoden naiskiekkoilija
- Edustuksen tähtiviisikko
- Vuoden valmentaja
- Vuoden erotuomari
- Vuoden puurtaja
- Vuoden joukkue
- Vuoden kiekkoperhe
Lisäksi seuran Konkarit-joukkue palkitsee vuosittain stipendillä yhden seuran tyttö- ja poikapelaajan.
Vuoden erotuomarina palkitaan erotuomaritoiminnassa kunnostautunut PK 83:n toiminnassa mukana oleva tuomari.
Edustusjoukkueesta palkitaan tähtiviisikko, jossa paikkansa saavat joukkueen parhaat pelipaikkansa edustajat päättyneeltä kaudelta.
Vuoden puurtajan palkinnon voi saada vain kerran.
14.1 Palkittavien valinta
Päätöksen palkittavista henkilöistä tekee aina PK 83:n johtokunta. Palkittavien valinnassa se kuulee myös seuratyöntekijän mielipidettä. Palkittavien pelaajien osalta johtokunta tekee päätöksen seuratyöntekijän ehdotuksen pohjalta. Ehdotus palkittavista pelaajista perusteluineen, on syntynyt vastuuvalmentajien valinnoista.
Palkittavat pelaajat valitaan siten, että vastuuvalmentajat esittävät jokaiseen kategoriaan joukkueistaan ehdolle pelaajia, joista seuratyöntekijä tekee myös oman näkemyksensä mukaiset ehdotuksensa. Näiden pohjalta johtokunta tekee valinnat.
Edustusjoukkueen tähtiviisikon valinnassa toimitaan siten, että edustusjoukkueen valmentajat esittävät ehdokkaansa seuratyöntekijälle, joka edelleen esittää ne johtokunnalle.
Johtokunnalla on oikeus palkita myös sellainen henkilö, jota seuratyöntekijän ehdotuksissa ei ole mainittu. Vuoden joukkueen valinnan tekee yksin seuran puheenjohtaja.
14.2 Valintakriteerit pelaajapalkinnoissa
Seuratyöntekijä ja vastuuvalmentajat huomioivat seuraavat kriteerit valitessaan pelaajia, joita seuran johtokunnalle esitetään palkittaviksi:
- pelaaja on U12, tai sitä vanhemman ikäluokan joukkueesta
- pelaajan harjoitusaktiivisuus on erinomaisella tasolla
- pelaaja on urheilullinen ja esimerkillinen käytöksessään
- pelaajan kehittyminen on nousujohteista
Kriteerit ovat laadittu siten, että ne olisivat kaikille pelaajille tasapuoliset, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Valinnassa voidaan ottaa huomioon myös muita erityisiä seikkoja, joita kriteereissä ei ole mainittu.
15. Yhteistyö- ja pelaajaliikennesopimus
PK 83:lla on voimassa oleva junioriyhteistyösopimus Tappara ry:n kanssa..
Konkreettisia yhteistyöhön liittyviä muotoja ovat muun muassa Tapparan järjestämät valmentajakoulutukset, seurojen junioripelaajien ja valmentajien mahdollisuus tutustua toisen seuran toimintaan, Parkanon Kiekon junioripelaajien mahdollisuus osallistua Tapparan järjestämille kiekkoleireille, sekä erikseen sovittavat ikäluokkakohtaiset, kuukausittain vaihtuvat painopistealueiden harjoitteet ja perehdytys.
Sopimusten tarkoituksena on hyödyttää kaikkia sopimuksen osapuolia.
Näitä hyötyjä ovat muun muassa:
- tarjota PK 83:n potentiaalisimmille pelaajille mahdollisuus lisäharjoitteluun ja pelaamiseen taitotasoltaan haastavammassa ympäristössä
- tarjota ns. matalan kynnyksen siirtyminen seuran potentiaalisimmille pelaajille ikäluokkansa korkeimmille sarjatasoille Tapparan U16- ja sitä vanhempiin juniorijoukkueisiin
- mahdollistaa valmennukseen ja seuratoimintaan liittyvän yhteistyön tekemisen seurayhteisöjen ja valmennuspäälliköiden kesken, sekä taitovalmentajan työpanoksen hyödyntäminen valmennuksen ja pelaajien kehittämisessä
- kehittää omaa harjoitusympäristöämme
16. Harrastamisen taloudellinen tukeminen
PK 83:ssa jääkiekkoharrastamisen taloudellisiin kustannuksiin kiinnitetään jatkuvasti huomiota ja seurajohdon taloudellisen työskentelyn tavoitteena on, että harrastajakohtaiset kustannukset eivät nousisi enempää kuin yleinen kustannusindeksi. Parkanon jäähalli ei ole kunnan perusliikuntapaikka, jonka vuoksi jäähalli liikuntapaikkana on seuralle maksullinen. Tästä johtuen jääkiekon harrastusmaksut ovat korkeat muihin paikallisiin lajeihin verrattuna.
Kustannusten vuoksi harrastuksen jatkaminen voi joskus eri elämäntilanteista johtuen olla kiinni perheen taloudellisesta tilanteesta. Vähävaraisille perheille on PK 83:ssa tarjolla kolmenlaista tukea lasten ja nuorten harrastamisen kustannuksiin.
Jääkiekkoliiton tukea voivat hakea keväisin vanhemmat pelaajat (ikäluokat U13-U18) ja syksyisin nuoremmat (ikäluokat U9-U12).
Pelaajayhdistyksen Olympia- ja A-maajoukkuerahastosta voivat hakea U9-U16-ikäluokkien pelaajat marras-joulukuussa.
Parkanolaiset lapset ja nuoret jääkiekon harrastajat voivat hakea tukea myös Toni Rajalan stipendirahastosta.
Tukien hakeminen Jääkiekkoliiton ja Olympia- ja A-maajoukkuerahastosta tapahtuu aina seuran kautta.
16.1 Jääkiekkoliiton tuki
Tukea voivat hakea perheet, joilla on työttömyyden, sairauksien, lasten runsaslukuisuuden tai muiden perheen toimentuloon vaikuttavien syiden vuoksi vaikeuksia selvitä jääkiekkoharrastuksen kustannuksista.
- Jääkiekkoliitto tiedottaa seuroja aina hyvissä ajoin ennen hakuaikojen alkamista tukihaun päivämääristä ja muista hakuun liittyvistä asioista.
- Seura ja joukkueenjohto puolestaan huolehtivat, että tukihaun ikäluokkien pelaajilla ja pelaajien perheillä on tieto siitä, milloin ja miten tuet ovat haettavissa.
- Joukkueenjohtaja ja seuran nimeämä vastuuhenkilö vastaa perheiden mahdollisiin kysymyksiin tukihakuun liittyen ja tarvittavilta osin kysyy lisätietoa omalta aluepäälliköltä perheiden puolesta.
- Perheet toimittavat joukkueen tai seuran edustajalle hakemuksessa tarvittavat tiedot ja seuran edustaja täyttää hakemukset määräpäivään mennessä.
- Kun tukihakemukset on käsitelty, Jääkiekkoliitto tiedottaa seuroja tukien saajista. Seura informoi pelaajien perheitä asiasta.
- Jääkiekkoliitto maksaa sovittuna aikana tuet seuran ilmoittamalle tilille, josta tukisumma kohdistetaan tukea saaneen pelaajan kausimaksuihin.
Myönnettävät tukisummat nousevat harrastajan ikäluokan mukaan 200 eurosta aina 1300 euroon asti.
16.2 Pelaajayhdistyksen Olympia- ja A-maajoukkuerahasto
Tukea voivat hakea perheet, joilla on työttömyyden, sairauksien, lasten runsaslukuisuuden tai muiden perheen toimentuloon vaikuttavien syiden vuoksi vaikeuksia selvitä jääkiekkoharrastuksen kustannuksista.
Avustusten kokonaismäärä on 80.000 € ja se jaetaan rahaston ohjausryhmän harkinnan mukaan – avustussummat vaihtelevat ikäluokittain.
16.3 Toni Rajalan stipendirahasto
Rahasto on perustettu Parkanon kaupungin Toni Rajalalle myöntämällä 10 000 euron lahjoituksella sekä Säästöpankkisäätiön 3000 euron lahjoituksella. Rahaston tarkoituksena on edistää ja tukea parkanolaisten lasten ja nuorten jääkiekkoharrastusta. Tuen saajan tulee olla parkanolainen.
Rahaston stipendien jakoperusteet ovat mm. seuraavat:
- Jääkiekkoharrastamisen tukeminen (varusteet, kausimaksu), jotta kiekkoharrastamisen aloittaminen tai sen jatkaminen ei olisi kiinni perheen taloudellisesta tilanteesta. Tukea voi hakea enintään kahtena kautena peräkkäin.
- SJL:n pelaajapolkuun liittyvistä peli- ja leiritystapahtumista koituvat kulut perheen taloudellinen tilanne huomioiden.
- Tukea myönnetään vain seurojen ja Suomen jääkiekkoliiton tarjoamaan toimintaan.
- Leiritoimintaan tukea myönnettäessä tuen tulee aina hyödyttää yksittäisten parkanolaisten lasten ja nuorten jääkiekon harrastamisen mahdollisuutta. Hakemukseen tulee liittää toimintasuunnitelma, jossa tämä eritellään.
Tarkoituksensa mukaisesti rahasto jakaa vuosittain erikokoisia stipendejä kooltaan 100-800 euroa pelaaja kohti. Leiritoimintaan tuen suuruus päätetään erikseen.
Jaettavat stipendit hyväksytään vuosittain rahaston toimikunnan esityksestä Jäähalliyhtiön hallituksessa. Myönnetyt pelaajakohtaiset stipendit maksetaan suoraan seuran tilille, josta tuki kohdennetaan stipendin saaneelle pelaajalle. Leiritoiminnan stipendit maksetaan seuralle.
Tukipäätöksiä ei perustella.
17. Seuran somesäännöt
PK 83:ssa seuran asioista tiedottaminen tapahtuu aina kulloinkin valittujen virallisten kanavien kautta. Seura käyttää tiedottamisessaan internet-sivujaan ja Facebookia, sekä perinteistä printtimediaa. Tämän lisäksi Parkanon Kiekolla on myöskin Twitter-tili. Jäsenistön sisäinen tiedottaminen tapahtuu suurimmalta osin seuran tiedotustilaisuuksien, internet-sivujen, sähköpostin ja WhatsApp-ryhmien kautta. Joukkueilla on käytössään omia Facebook- ja Instagram-tilejä, joiden perustaminen on seurajohdon luvan varaista. Joukkueet hoitavat sisäistä tiedotustaan samoin kuin seura. Sosiaalista mediaa aktiivisesti käyttävien on hyvä muistaa, että sosiaalisessa mediassa edustetaan paitsi omaa itseään, myös joukkuetta ja seuraa. Ei siis ole yhdentekevää mitä viestii ja kuinka.
Joukkueen kesken tulee sopia yhteisistä pelisäännöistä myös sosiaalisen median osalta. Oikein käytettynä sosiaalinen media on loistava informaatiokanava. Yhteisesti sovittujen pelisääntöjen avulla vältytään suuremmilta ylilyönneiltä ja virheiltä, joita sosiaalisen median käyttöön usein sisältyy.
Pelisäännöistä sovittaessa lähtökohtana tulee olla, että kaikki joukkueen toiminnassa mukana olevat sitoutuvat niitä noudattamaan. Yhteisesti sovitaan myös siitä, että mitä seurauksia on sääntöjen rikkomisella. Huono käytös tai kiusaaminen eivät kuulu sosiaaliseen mediaan sen enempää, kuin mihinkään muuallekaan.
17.1 Facebook, Instagram & Twitter
Seuran somesäännöt:
- Tiedota sosiaalisessa mediassa yhteisistä asioista vasta sitten, kun niistä on ensin tiedotettu joukkueen / seuran kanavissa, eli silloin kun tieto on virallista.
- Jokaisella on oikeus yksityisyyteen. Älä julkaise kenestäkään kuvaa ilman lupaa.
- Muista aina tarkistaa tekijänoikeudet, kun julkaiset kuvia ym. tekijänoikeuksien alaista materiaalia.
- Joukkueen on hyvä muistaa, että lupa alaikäisten kuvien käyttöön tarvitaan huoltajilta. Seuran virallisten kuvien, kuten joukkuekuvien ja pelaajakuvien käyttö on sallittua, mutta seuran luvan varaista.
- Valokuvia tai videoita pukuhuoneesta, joukkueen harjoituksista tai muista yhteisistä tapahtumista saa käyttää sosiaalisessa mediassa vain, jos siihen on joukkueenjohdon lupa.
- Ennen peliä keskitytään pelaamiseen. Joukkue sopii yhdessä, kuinka paljon ennen peliä sosiaalinen media ja mobiililaitteet kytketään pois päältä.
- Päivitykset tai niissä esiintyvät linkkaukset eivät saa vaikuttaa negatiivisesti seuraan, joukkueeseen tai sen jäseniin.
- Päivityksissä ei kuulu arvostella muiden tai oman joukkueen jäseniä, turnauksen järjestäjiä, toimitsijoita ja tuomareita.
- Päivitykset, jotka voidaan tulkita provosoiviksi, rasistisiksi tai seksistisiksi eivät kuulu joukkueurheiluun eivätkä hyvään käytökseen - kiusaaminen on kiusaamista myös sosiaalisessa mediassa.
- Kaikki asiat eivät kuulu sosiaaliseen mediaan. Näitä ovat mm. lääkintään / joukkueen jäsenten terveydentilaan liittyvät asiat, joukkueen strategiat, sisäiseen käyttöön tarkoitetut motivointivideot, mahdolliset oman tai muiden joukkueiden illanvietot.
- Joukkueella ja seuralla on virallisia yhteistyökumppaneita, joiden satsausta toimintaan tulee kunnioittaa. Sosiaalisessa mediassa ei kannata ottaa kantaa kumppaneita vastaan tai räikeästi ajaa kilpailevien yritysten asiaa.
Päivityksistä jää aina jälki. Ajattelemattomasti tehtyä päivitystä ei välttämättä saa pois, jos joku on sen ehtinyt jo jakamaan. Tunnetilassa tehty provosoiva päivitys voi saada paljon negatiivista aikaan.
17.2 WhatsApp
Seuran WhatsApp-säännöt:
- Ryhmän viestinnällä tulee olla käyttötarkoitus ja rajattu kohderyhmä. Keskustelut lähtevät WhatsAppissa helposti sivuraiteille ja välillä WhatsApp-ryhmissä on keskustelua liiaksikin ja ei-toivottuina aikoina. On hyvä sopia siitä, minkälaiset viestit jaetaan koko ryhmän kesken WhatsAppissa. Vain muutamaa henkilöä koskettavat asiat on parempi viestiä suoraan niiden kesken, joita asia koskettaa, ja näin säästää muut turhilta viesteiltä.
- Junioripelaajien ryhmien keskustelu tulee aina olla valvottua. Kiusaaminen on kiusaamista myös WhatsAppissa. Jokaisen huumorintaju ja kestokyky ovat erilaiset: sen minkä toinen kokee vitsiksi, voi toisen mielestä olla loukkaavaa ja ahdistavaa.
- Hyvä käytös on jokaisen vastuulla. Keskustelu on aina julkista. Vaikka WhatsAppissa viestitään ryhmissä, on keskustelu julkista: kuka tahansa ryhmän jäsenistä voi jakaa viestin, kuvan tai videon eteenpäin ja näin ryhmässä lähetyt viestit voivat päätyä myös kolmansien osapuolien saataville. Vastuu viestittelyn sisällöstä on aina jokaisella käyttäjällä itsellään.
Oikein käytettynä WhatsApp toimii hyvänä viestintä- ja tsemppauskanavana niin pelureille, kuin muillekin seuran tai joukkueen toiminnassa mukana oleville.