PK 83 JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA

SISÄLLYSLUETTELO

2. PK 83: organisaatio ja toiminta

2.1 Seuran toiminta-ajatus

2.1.1 Seuran toiminnan tavoite

2.1.2 Seuran arvot

2.2 Seuran hallinto ja toiminnan organisointi

2.2.1 Seuran toimihenkilöt

2.2.2 Seuran organisaatio

2.3 Joukkueen organisaatio ja toiminta

2.3.1 Joukkueen organisaatio

2.3.2 Joukkueen johtoryhmän toiminta

2.3.3 Joukkueen toimihenkilöiden valinta

2.3.4 Toimihenkilöiden velvollisuudet

2.3.5 Toimihenkilöiden esimerkillisyys

2.3.6 Toimihenkilöiden etuudet

2.4 Joukkueen toimihenkilöiden toimenkuvat ja vastuualueet

2.4.1 Joukkueenjohtaja

2.4.2 Vastuuvalmentaja

2.4.3 Valmentaja

2.4.4 Huoltaja

2.4.5 Rahastonhoitaja

2.5 Seuran pelaajasäännöt

2.6 Hyvin toimivan joukkueen tunnusmerkkejä

2.6.1 Joukkue osana seuraa

3. Joukkueenjohtajan rooli ja asema joukkueessa ja seurassa

3.1 Joukkueen johtamisen periaatteet

3.1.1 Aktiivisuus ja oma-aloitteisuus

3.1.2 Luottamus

3.1.3 Ihmissuhteet ja ilmapiiri

3.2 Joukkueenjohtaja seuran toimihenkilönä

3.3 Joukkueenjohtajan ja valmennuksen yhteistyö

3.4 Hyvän joukkueenjohtajan tunnusmerkkejä

3.5 Joukkueenjohtajan ja joukkueen toimihenkilöiden yhteistyö

3.5.1 Joukkueen toimihenkilöpalaverit

3.5.2 Seuran joukkueenjohtajien välinen yhteistyö

4. Joukkueenjohtajan tehtävät joukkuetoiminnassa

4.1 Joukkueen toimintasuunnitelman tekeminen

4.1.1 Joukkueen talousarvion tekeminen

4.1.2 Varainhankinnan suunnittelu ja organisointi

4.1.3 Joukkue ja talkootyö

4.2 Toimintakalenteri

4.3 Pelipassit, edustusoikeudet, pelaaja- ja seurasiirrot ja kilpailusäännöt

4.4 Pelipassit

4.4.1 Joukkueen toimihenkilöiden pelipassit

4.4.2 Tuplaturvavakuutus

4.5 Peli- ja harjoitteluluvat

4.6 Edustusoikeus

4.7 Seura- ja pelaajasiirrot

4.7.1 Seurasiirrot PK 83:ssa

4.7.2 Pelaajaliikennesopimussiirrot PK 83:ssa

4.8 Kilpailusäännöt

4.8.1 Pelaaminen ja harjoittelu seuran joukkueissa

4.8.2 Peluuttaminen

4.9 Uusi pelaaja joukkueessa

4.9.1 Jäseneksi

4.9.2 Terveydentilan kartoitus

4.9.3 Joukkueen ja seuran käytännöt

4.10 Palautekyselyt

4.11 Joukkueen taloudenhoito

4.11.1 Joukkueen pelaajamaksusta päättäminen

4.11.2 Joukkueen talouden ja rahaliikenteen seuranta

5. Joukkueenjohtajan tehtävät ottelutapahtumissa

5.1 Kunnioita Peliä-ohjelma

5.2 SJL:n palvelusivusto

5.2.1 Tilastointi- ja tulospalvelujärjestelmä TiTu

5.3 Kotiottelut

5.3.1 Kotiotteluiden jäiden varaus

5.4 Vierasottelut ja -turnaukset

5.4.1 Vierasotteluihin ja -turnauksiin osallistumisen haasteita

5.5 Turnausten järjestäminen

5.5.1 SJL: n huomioitavat ohjeistukset turnausjärjestelyihin

5.5.2 Turnauksen järjestämisen tehtävät

6. Joukkueen tilaisuudet, oheistapahtumat ja virkistystoiminta

6.1 Joukkueen kahvio- ja siivousvuorot

7. Joukkueenjohtaja tiedottajana ja viestijänä

7.1 Joukkueiden sisäisen viestinnän kanavat

7.1.1 Joukkueiden verkkosivut, sosiaalinen media, kohtaamiset ja talkoot

7.1.2 Joukkueen tiedottamisen tapoja

7.1.3 Joukkueen sisäisen tiedottamisen työnjako

7.2 Joukkueen tiedottamisen aktiivisuus ja johdonmukaisuus

8. Joukkueenjohtaja suhdetoiminnan järjestäjänä

8.1 Joukkue ja sidosryhmät

8.2 Joukkue ja muut seurat

8.3 Joukkue ja koulu

9. Joukkueenjohtaja ongelmatilanteiden ratkaisijana

9.1 Ongelmatilanteisiin varautumisen

9.2 Ongelmatilanteiden ratkaiseminen

9.3 Seuran ongelmaratkaisuryhmä

9.4 Joukkueenjohtajakerho

10. Joukkueenjohtaja ja vanhemmat

10.1 Vanhemmat joukkueen toiminnan tukena

10.2 Vanhemmat ja joukkueen ilmapiiri

10.2.1 Ristiriitojen ratkaisu

10.3 Vanhempainpalaverit

10.4 Vanhemmat ja seura

1. Yleistä

Tämä käsikirja on tarkoitettu työkaluksi Parkanon Kiekko ry:n juniori- ja aikuisjoukkueiden joukkueenjohtajille. Käsikirjan avulla on tarkoitus ohjata joukkueiden toimintaa seuran ja Suomen Jääkiekkoliitto ry:n toimintamallien ja arvojen mukaisesti, sekä antaa vinkkejä joukkueiden toiminnan järjestämiselle ja johtamiselle. Samalla käsikirjan tarkoituksena on toimia Parkanon Kiekko ry:n joukkuetoiminnan laadun varmistajana, sekä tasavertaisen toiminnan takaajana kaikille joukkueille.

Käsikirjaan on pyritty kokoamaan kaikki ne asiat, jotka ovat kokemusten mukaan tärkeitä joukkueiden toiminnan sujuvuuden ja onnistumisen kannalta. Käsikirjassa on pyritty myös taustoittamaan, miksi eri asiat ovat tärkeitä ja miksi ne on hyvä hoitaa ohjeistuksen mukaan. Tämä käsikirja on siten tehty noudatettavaksi ohjeeksi Parkanon Kiekko ry:n joukkuetoiminnassa.

Parkanon Kiekko ry on parkanolainen jääkiekon erikoisseura, joka tarjoaa Parkanon ja sen lähialueen kuntien lapsille, nuorille ja aikuisväestölle mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa. Kaikille seurassa harrastaville tarjotaan tasapuoliset mahdollisuudet kehittyä tavoitteidensa mukaisesti jääkiekossa. Kaikki jääkiekosta kiinnostuneet otetaan mukaan toimintaan, ja he sitoutuvat noudattamaan seuran ohjeistuksissa ja säännöissä kirjattuja toimintamalleja ja sääntöjä sekä arvoja.

Parkanon Kiekko ry kuuluu Suomen Jääkiekkoliitto ry:n jäsenseurana Suomen Jääkiekkoliiton Hämeen alueeseen. SJL:n hallintomallin mukaisesti maa jaetaan kahdeksaan hallinnolliseen alueeseen kilpailu-, koulutus-, valmennus- ja muuta toimintaa varten. Jokainen alue muodostaa toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Alue:

Johtaa ja kehittää alueensa koulutus-, valmennus- ja kilpailutoimintaa.
Kehittää ja laajentaa jääkiekon harrastajapohjaa alueella.
Tukee toiminta-alueensa seurojen toimintaedellytysten toteutumista.
Huolehtii sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä alueella.
Toteuttaa muut jääkiekkoilua edistävät toimenpiteet alueella.
Vastaa alueen toiminnan toteuttamisesta Jääkiekkoliitolle ja alueen aluekokoukselle.

2. PK 83:n organisaatio ja toiminta

PK 83 on Suomen Jääkiekkoliiton jäsenseura, joka on sitoutunut noudattamaan Suomen Jääkiekkoliiton ja Suomen Jääkiekkoliiton Hämeen alueen alueellisia sääntöjä.

2.1 Seuran toiminta-ajatus

PK 83 on kasvattajaseura, jonka toiminnan ensisijaisena tarkoituksena on tarjota kaikille jääkiekosta kiinnostuneille mahdollisuus jääkiekon harrastamiseen.

PK 83 harjoittaa laadukasta ja vastuuntuntoista urheilutoimintaa, jossa jokaiselle harrastajalle pyritään tarjoamaan taitotasolleen sopiva harjoittelu- ja peliryhmä, sekä autetaan jokaista lasta ja nuorta kehittymään innokkuutensa, kykyjensä ja toiveidensa edellyttämällä tavalla.

PK 83 kouluttaa valmentajiaan, ohjaajiaan ja muita joukkueiden toimihenkilöitä laadukkaan urheilutoiminnan, sekä toimivan ja turvallisen harrastusympäristön luomiseksi. Näin lapsille mahdollistetaan olosuhteet kasvaa ja kehittyä turvallisesti.

Toiminnassa painotetaan myös kasvatuksellisia asioita ja siten seura on osana tukemassa yhdessä kodin ja koulun kanssa lapsen kasvatustyötä. PK 83:n toiminnassa olevat lapset ja nuoret ovat ensisijaisesti koululaisia, joiden kasvua ja kehitystä jääkiekkoharrastus tukee tarjoamalla sosiaalista kasvua ryhmässä, säännöllisen vapaa-ajankäytön ja myös mahdollisuuden vaikuttaa koulutyössä menestymiseen harrastukseen liittyvän valvonnan avulla. Pyrkimyksenä on kasvattaa pelaajat urheilulliseen ja terveellisiin elämäntapoihin. Toimintaa ohjaavat seuran arvot, sekä slogan; "Laadukasta toimintaa, hyvässä ilmapiirissä".

2.1.1 Seuran toiminnan tavoite

PK 83: n toiminnan yleinen tavoite:

Yleisenä tavoitteena on edistää jääkiekkoilua Parkanossa sekä naapurikuntien vaikutusalueella. Kohottaa jäsentensä fyysistä kuntoa, sekä edistää terveiden elämäntapojen toteutumista seuran toiminnassa mukana olevien henkilöiden keskuudessa.

PK 83: n toiminnan kasvatuksellinen tavoite:

Harrastustoiminnan luonteen ja kasvatuksellisen ohjauksen myötä junioripelaajat oppivat kantamaan vastuuta itsestään, tekemisistään, yhteisöstään, sekä ymmärtämään sääntöjen merkityksen, ja noudattamaan niitä.

Junioripelaajat saavat perustan elinikäiselle liikuntaharrastukselle. Eliniän kestävä liikunnan harrastaminen on osana terveellisiä ja urheilullisia elämäntapoja ja edistää kokonaisvaltaista terveydellistä hyvinvointia. Urheilullisen elämäntavan osatekijöitä ovat terveellinen ravinto, harjoittelu ja lepo. Juniorivalmennuksessa otetaan huomioon koulun ja liikuntaharrastuksen yhteensovittaminen.

PK 83: n toiminnan urheilullinen tavoite:

Seura tarjoaa mahdollisuuden jääkiekon harrastamiseen, jossa hyvän valmennuksen mahdollistamana jokaisella ikäluokalla ja pelaajalla on mahdollisuus kehittyä ja oppia urheilussa menestymisen edellytykset.

Seuratoiminta opettaa yhteisöllisyyttä, sosiaalisuutta ja antaa perustan liikunnan harrastamiseen eliniäksi.

PK 83: n erityinen urheilullinen tavoite:

Junioripelaajien kehittäminen monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti siten, että jokaisella sitä haluavalla on edellytykset myöhemmällä iällä pelata jääkiekkoa korkeammilla sarjatasoilla.

Jokaisella on mahdollisuus kehittyä oman taitotasonsa ja liikunnallisen potentiaalinsa edellyttämällä tavalla niin pitkälle kuin mahdollista.

Jokaisella on mahdollisuus tuntea onnistumisen tunteita oman taitotasonsa ja roolinsa mukaisesti

2.1.2 Seuran arvot

Seuran toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat arvot, joiden luomalle arvomaailmalle koko toiminta perustuu. Joukkueenjohtajan tulee perustaa toimintansa seuran arvoihin. Seuralla on viisi perusarvoa. PK 83:n arvot ovat:

Avoimuus
Sitoutuneisuus
Suvaitsevaisuus
Oikeudenmukaisuus
Tavoitteellisuus

PK 83:n arvot ovat esitelty tarkemmin seuran toimintakäsikirjan kohdassa 3.

2.2 Seuran hallinto ja toiminnan organisointi

Rekisteröityneenä yhdistyksenä seuran toiminta pohjaa lainopillisesta näkökulmasta Suomen lakiin ja yhdistyslakiin. Seuran yhdistyssäännöistä selviää muun muassa, miksi seura on perustettu, kuinka se toteuttaa toimintaansa, miten se on organisoitu ja kuinka erilaisissa hallinnollisissa tilanteissa toimitaan.

Yhdistyssääntöjen lisäksi seurassa on monia kirjattuja toiminnallisia periaatteita. Ne ovat toiminnan ohjaamisen punainen lanka, jotka auttavat seuran jäseniä arjessa työskentelemään seuran arvopohjan ja tavoitteiden mukaisesti. Toimintaperiaatteilla selkiytetään joukkueiden toimintaa, taataan kaikille jäsenille tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset oikeudet, vastuut ja velvollisuudet sekä helpotetaan ongelmatilanteiden ratkaisemista. Kirjatuista toimintaperiaatteista seuran jäsenet löytävät myös vastauksia toiminnassa esille tuleviin kysymyksiin.

Seuran yhteiset toimintaperiaatteet helpottavat sisäistä yhteistyötä eri joukkueiden ja ryhmien välillä sekä ulkoista yhteistyötä seuran sidosryhmien ja yhteistyökumppanien kanssa. Yhteisistä periaatteista muodostuu myös vakiintunut tapa toimia.

Seuraavat yhdistyskohtaiset materiaalit ohjaavat yleisesti PK 83:n toimintaa:

- Yhdistyssäännöt

- Toimintakäsikirja

- Talousohjesääntö

- Ympäristöohjelma

- Viestintäsuunnitelma

- Turvallisuussuunnitelma

- Toimintasuunnitelma (kausikohtainen)

Urheilullista ja kilpailullista toimintaa ohjaavat seuraavat linjaukset ja säännöt.

Suomen Jääkiekkoliiton:

- Kilpailusäännöt

- Jääkiekon virallinen sääntökirja

- Leijonaliigaohjeet

- Harrastekiekkosäännöt

- muut SJL:n suositukset ja ohjeistukset

PK 83:n:

- Valmennuslinjaus - Urheilutoiminnan organisointi seurassa

- Valmennuslinjaus – Valmentamisen perusteet

- Jääharjoittelun linjaukset eri ikäluokille ja maalivahdeille

- kausittaiset joukkuekohtaiset jääharjoittelun jaksosuunnitelmat

Lisäksi seuralla on useita erilaisia kirjattuja toimintaohjeita, joita on laadittu hyvinkin yksityiskohtaisten toimintojen suorittamiseksi. Esimerkiksi:

- kahviotyöntekijän ohjeet

- kuulutusohjeet

- pelipassiohjeet (kausittaiset)

Parkanon Kiekko ry on perustettu 4.5.1983 ja rekisteröity yhdistykseksi 28.12.1984. Sen kotipaikka on Parkanon kaupunki. Parkanon Kiekko ry on yleishyödyllinen urheiluseura ja se harjoittaa jääkiekkotoimintaa.

Nimi: Parkanon Kiekko ry (PK 83)

Y-tunnus: 0554536 – 8

Osoite: Koulukatu 8, 39700 Parkano

Internet: www.parkanonkiekko.fi ja www.facebook.com/Parkanonkiekko/

Johtokunta muodostuu puheenjohtajasta sekä 5-8 jäsenestä, jotka käyttävät ylintä päätösvaltaa seuran vuosikokousten ulkopuolella.

Johtokunta valitsee keskuudestaan henkilöt vastuuhenkilöineen seuraaviin johtokunnan alaisuudessa toimiviin toimikuntiin:

- Taloustoimikunta

- Markkinointi- ja viestintätoimikunta

- Tapahtumatoimikunta

- Olosuhdetoimikunta

Jokaisella toimikunnalla on vastuuhenkilö, joka on johtokunnan jäsen. Toimikunta raportoi tekemisistään muulle johtokunnalle ja puheenjohtajalle kokouksissa. Toimikuntien tehtäväkentät ovat kuvattu seuran toimintakäsikirjassa.

Seuran ylin päättävä elin on yhdistyksen kokous, jossa valtaa käyttävät seuran täysi-ikäiset jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet. Kokouksessa jäsenellä on yksi ääni, eikä valtakirjalla voi äänestää.

Seuran varsinaiseksi jäseneksi katsotaan henkilö, joka maksaa jäsenmaksunsa, hyväksyy seuran tarkoituksen ja sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea seuran tarkoitusta ja toimintaa. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, ei äänioikeutta.

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Seuran vuosikokous pidetään kesäkuussa ja syyskokous marras- joulukuussa johtokunnan määräämänä ajankohtana.

Tulevasta kokouksesta ilmoitetaan seuran internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.

Vuosikokous on niin kutsuttu vaalikokous, jossa mm.:

- valitaan vuosittain puheenjohtaja

- valitaan johtokunnan jäsenet erovuoroisten johtokunnan jäsenten tilalle

Seuran syyskokous on niin kutsuttu tilinpäätöskokous, jossa päätetään mm.:

- tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle

Seuran vuosikokous asettaa seuran toimintaa varten johtokunnan, joka on vastuussa seuran toiminnan organisoinnista ja sen hallinnosta. Johtokuntaan kuuluvat kulloinkin voimassa olevien seuran yhdistyssääntöjen mukaisesti puheenjohtaja sekä jäsenet.

Puheenjohtaja organisoi johtokunnan toiminnan vaalikokousta seuraavassa johtokunnan kokouksessa, joka on niin kutsuttu järjestäytymiskokous. Johtokunta valitsee puheenjohtajan esityksestä varapuheenjohtajan ja päättää itse toimintatavoistaan. Johtokunta toimii seuran yhdistyssääntöjen mukaan, ja käyttää yhdistyslain puitteissa yhdistyksessä toimeenpanovaltaa.

2.2.1Seuran toimihenkilöt

Seuralla on kaksi toimihenkilöä, sihteeri ja seuratyöntekijä. Heidän tehtävänään on hoitaa seuran juoksevia asioita ja koordinoida tehtäviensä mukaisesti seuran toimintaa, ja käyttää tehtäviensä edellyttämää toimeenpanovaltaa. Nämä toimihenkilöt ovat joukkueenjohtajan arkisen toiminnan kannalta keskeisiä henkilöitä.

Sihteeri

Seuran sihteerin toimenkuvaan kuuluvat seuraavat tehtävät:

- velvollinen osallistumaan johtokunnan kokouksiin

- toimii seuran taloudenhoitajana

- hoitaa tarvittavat lehti-ilmoitukset

- hoitaa palkanmaksun ja niihin liittyvät viranomaisilmoitukset ja maksut

- hoitaa seuran jääaikalaskutuksen ja muun laskutuksen

- raportoi johtokunnalle seuran ja joukkueiden taloudellisesta tilanteesta ja siihen liittyvistä asioista

- pitää yllä ajantasaista jäsenrekisteriä

- huolehtii tarpeellisten vakuutuksien voimassaolosta

- hoitaa yhdessä seuratyöntekijän kanssa pelaajasiirrot

- hoitaa pelipassien lunastamisen yhdessä seuratyöntekijän kanssa seuran toimihenkilöille, sekä muille tarpeellisiksi katsottaville harrastajaryhmille

Seuratyöntekijä

Seuratyöntekijä on kokopäivätoiminen palkattu työntekijä, jonka toimenkuvaan kuuluvat seuraavat yleiset tehtävät:

- vastaa seuran päivittäistoiminnoista. Johtaa ja hoitaa itseohjautuvasti seuran asioita raportoiden niistä seuran puheenjohtajalle

- toteuttaa johtokunnan antamat tehtävät sekä projektit

- velvollinen osallistumaan johtokunnan kokouksiin, sekä tarpeen mukaan osallistuu joukkueenjohtajakokouksiin ja vanhempainpalavereihin yms

- edustaa seuraa toimeensa liittyvissä tilaisuuksissa

- rekrytoi uusia valmentajia yhdessä johtokunnan kanssa, ja luo toiminnallaan edellytyksiä uusien pelaajien hankkimiseksi

Urheilutoiminnoissa valmennuspäällikön roolissa:

- linjaa seuran urheilutoimintaa ja toimii valmentajien esimiehenä

- vastaa urheilupainotteisen opiskelun urheilutoiminnasta ja yhteistyöstä

- vastaa seurayhteistyöstä niihin seuroihin, joiden kanssa on yhteistä valmennus- ja joukkueyhteistyötä ja hoitaa yhteistyöhön liittyvät pelaajaliikennesiirrot

- luo ja ylläpitää yhteyksiä yhteistyöseuroihin, Suomen Jääkiekkoliittoon, muihin seuroihin, sekä urheilutoimintaan liittyviin yhteistyökumppaneihin ja sidosryhmiin

- osallistuu lajiliiton valmennuspäällikkötoimintaan ja on seuran yhteyshenkilö urheilutoiminnassa

- vastaa seuran toimijoiden koulutuksesta ja perehdyttämisestä

- raportoi johtokunnalle urheilutoiminnasta ja esittelee johtokunnalle valmennukseen liittyviä asioita, jotka tarvitsevat johtokunnan päätöksen

- muodostaa seuran joukkueet kausittain ja ilmoittaa ne SJL: n sarjoihin joukkueille sopiville sarjatasoille joukkueiden valmentajien kanssa yhteistyössä

- vastaa seuran sisäisestä pelaajakartoituksesta, ja vastaa seuran pelaajien testaustoiminnasta

- vastaa seurasiirroista

2.2.2 Seuran organisaatio

Seuran organisaatio kuvattuna kaaviossa.

2.3 Joukkueen organisaatio ja toiminta

PK 83:n urheilullinen toiminta perustuu joukkueisiin. Seuran johtokunta päättää kausikohtaisesti seuratyöntekijän esityksen perusteella muodostettavista joukkueista. Jokainen joukkue muodostaa osan Parkanon Kiekko ry:ä, ja joukkue on toimintaperiaatteeltaan itsenäinen yksikkö. Joukkueen toimijoita, joilla on seurassa virallinen asema, kutsutaan toimihenkilöiksi. Joukkueen toimihenkilöt muodostavat joukkueen johtoryhmän. Johtoryhmän jäsenet ovat seuran edustajia joukkueessa ja joukkueen edustajia seurassa. Jokaisessa PK 83:n joukkueessa tulee olla seuraavat toimihenkilöt / toimihenkilöitä:

- joukkueenjohtaja

- vastuuvalmentaja

- valmentajia ja mv-valmentaja tai mv-vastaava

- huoltaja (2 / peliryhmä)

- rahastonhoitaja

Lisäksi joukkueessa tulee olla:

- kahviovastaava, joka vastaa joukkueen kahvio- ja siivousvuoron organisoinnista. Kahviovastaavaa ei lueta joukkueen virallisiin toimihenkilöihin. Kahviovastaava voi olla myös joku joukkueen toimihenkilöistä

Joukkueen toimihenkilöt sitoutuvat toimintaan aina kaudeksi kerrallaan. Johtokunta tekee seuratyöntekijän esityksestä lopullisen päätöksen joukkueiden toimihenkilöistä.

2.3.1 Joukkueen organisaatio

Joukkueen organisaatio kuvattuna kaaviossa.

2.3.2 Joukkueen johtoryhmän toiminta

Tärkeää onnistuneen joukkuetoiminnan kannalta on, että johtoryhmän jäsenten toimenkuvat ja vastuualueet ovat määritelty selkeästi. Mikäli roolijako ei ole joukkueessa selvä, aiheuttaa se todennäköisesti epätietoisuutta, päällekkäistä toimintaa, asioiden hoitamattomuutta ja ristiriitoja. Edellä mainitusta seuraa herkästi turhautumista ja hankaluuksia vuorovaikutussuhteissa, joka heijastuu negatiivisesti koko joukkueen toimintaan. Tämän vuoksi seura on määritellyt joukkueen toimihenkilöiden toimenkuvat pääpiirteittäin. Kaikki toiminnassa mukana olevien toimihenkilöiden tulee työskennellä omilla vastuualueillaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Joukkuetoiminnassa esiintyy paljon tehtäviä ja tilanteita, joiden hoitamista ei voida etukäteen roolittaa. Siksi johtoryhmän vuorovaikutussuhteiden tulee olla kunnossa, jotta muuttuviin tilanteisiin voidaan reagoida ja asianhoidosta sopia. Toimihenkilöiden ja koko joukkueorganisaation toiminnan kannalta onkin erityisen tärkeää toimiva yhteistyö. Toimenkuvien ja vastuualueiden suunnitelmallisella jakamisella, eli yhteistyöllä joukkueessa saavutetaan kitkaton, joustava ja tehokas tapa toimia.

Johtoryhmää johtaa joukkueenjohtaja, joka järjestää palavereja tarpeen mukaan asioiden niin vaatiessa. Vastuuvalmentajan rooli johtoryhmässä on erittäin suuri, koska joukkueen ydintoiminta on hänen johtamaansa.

Johtoryhmä suunnittelee ja valmistelee joukkueen nimissä tapahtuvaa toimintaa, ja esittelee, sekä hyväksyttää ehdotukset vanhempainkokouksissa, ja jakaa toimintaan liittyviä tehtäviä vanhemmille. Joukkueen toiminnassa on useita lyhytkestoisia tehtäviä, joita vanhemmat hoitavat.

Johtoryhmän sisäinen työnjako voidaankin kuvata siten, että vastuuvalmentajalle kuuluu valmennuksen, harjoitusten sekä kilpailutoiminnan suunnittelu- ja toteutusvastuu, sekä lisäksi suurin osa joukkueen toiminnan kokonaisvastuusta. Joukkueenjohtajan vastuualueena on taas joukkueen taloudellisten ja hallinnollisten sekä muiden tausta-asioiden organisointi, hoitaminen ja johtaminen. Apuna joukkueenjohtajalla ovat joukkueen johtoryhmä sekä vanhempien tuki- ja työryhmät. Vastuuvalmentaja vastaa toisin sanoen joukkueen ydintoiminnasta ja joukkueenjohtaja ydintoimintaa tukevista toiminnoista. Sen vuoksi onkin erityisen tärkeää, että vastuuvalmentajan ja joukkueenjohtajan keskinäiset välit ovat tiiviit ja yhteistyö aktiivista.

Joukkueita, pelaajia ja seuraa koskevissa asioissa Suomen Jääkiekkoliittoon, Suomen Jääkiekkoliiton Hämeen alueen paikallishallintoon ja Tampereen erotuomarikerhoon ovat yhteydessä vain seuratyöntekijä ja puheenjohtaja.

2.3.3 Joukkueen toimihenkilöiden valinta

Joukkueen toimihenkilöt valitaan joukkueen vanhempainpalaverissa vanhempien keskuudesta. Joukkue ei voi toimia ilman johtoryhmää.

Vastuuvalmentajan ja muun valmennustiimin valinnan tekee seuratyöntekijä, jonka valintaprosessi on erillinen joukkueen muiden toimihenkilöiden valinnasta.

2.3.4 Toimihenkilöiden velvollisuudet

- toimihenkilöiden tulee maksaa seuran jäsenmaksu, näin he samalla sitoutuvat seuran toimintaan, sääntöihin ja toimintamalleihin

- toimihenkilöiden tulee hoitaa heille tarkoitetut tehtävät seuran toimintatapojen ja ohjeiden mukaisesti

- toimihenkilöt ovat velvollisia osallistumaan seuran osoittamiin tilaisuuksiin (mm. koulutustilaisuudet)

- joukkueen toimihenkilöt sopivat joukkueen sisäisestä työnjaosta

- toimihenkilöt ovat velvollisia käyttäytymään moitteettomasti ja seuran toimintaa edistäen kaikissa seuran toimintaan liittyvissä tilaisuuksissa, sekä aina käyttäessään seura-asua

2.3.5 Toimihenkilöiden esimerkillisyys

Joukkueen toimihenkilöt näyttää omalla esimerkillään mallia sääntöjen ja sovittujen toimintamallien sekä ohjeistuksien noudattamisesta.

Seuran yhdistyssäännöissä sekä toimintakäsikirjassa kuvataan kaikkia seuran jäseniä koskevat seuran vastaiset toiminnot, joiden perusteella jäsen voidaan erottaa seurasta. Seuran toimihenkilöiden tulee erityisesti käyttäytymisessään huomioida erityisasemastaan johtuen nämä säännöt.

8 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet:

Johtokunta voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta, muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, toimii vastoin seuran tarkoitusta tai toimii törkeästi vastoin urheilun eettisiä periaatteita tai seuran sääntöjä. Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa WADA:n ja Suomen antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean Antidopingsäännöstöjä. Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on:

Urheilulle vieraiden aineiden käyttö.

Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen.

Julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena.

Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin.

Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa.

- väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntökikkailu

Urheiluhuijaus.

- kilpailutilan tai -välineiden manipulointi

- tuloksista etukäteen sopiminen

Vedonlyönti.

- vedonlyönti omasta kilpailusta

Lahjonta.

- tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi

Sukupuolinen häirintä.

Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin liiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden toimintakielto. Johtokunta päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä.

Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemmanasteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.

Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä.

Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

2.3.6 Toimihenkilöiden etuudet

Seuran toimihenkilöt ovat oikeutettuja:

- seura-asuun

- seuran sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen

- seuran maksamaan toimihenkilörekisteröintiin

- kouluttautumisesta johtuviin kulukorvauksiin (sopimuksesta pj:n kanssa)

- muihin mahdollisiin kausittain sovittaviin etuihin

2.4 Joukkueen toimihenkilöiden toimenkuvat ja vastuualueet

Toimihenkilöiden tehtävänjaolla on tarkoitus varmistaa, että joukkueen toiminta on sujuvaa ja mutkatonta sekä yhteiseen päämäärään pyrkivää. Toimihenkilöiden tulisi toiminnassaan ymmärtää, että tärkeintä on auttaa joukkuetta ja pelaajia parhaalla mahdollisella tavalla kehittymään. Se mahdollistuu parhaiten ylläpitäen positiivista ilmapiiriä toiminnassa olennaiseen keskittyen.

2.4.1 Joukkueenjohtaja

Joukkueenjohtaja vastaa joukkueen yleishallinnosta. Joukkueenjohtajan toiminta määrittelee pitkälti asioiden sujuvuuden joukkueessa. Hänen tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen ja toimia seuran arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Seuraavassa joukkueenjohtajan rooli on esitelty yleisesti, koska tehtävät kuvataan käsikirjan kohdassa 4.

- noudattaa toimessaan seuran sääntöjä ja linjauksia

- on joukkueen yhdyshenkilö seuran sisäisissä ja ulkoisissa yhteyksissä

- järjestää ja johtaa vanhempainkokouksia

- toimii läheisessä yhteistyössä vastuuvalmentajan kanssa ja hoitaa tämän antamat tehtävät

- vastaa osaltaan PK 83:n arvojen toteutumisesta joukkueessaan

- johtaa joukkueen varainhankintaa

- toimii joukkueen johtoryhmän puheenjohtajana ja vastaa joukkueen kaikesta urheilutoiminnan ulkopuolisesta toiminnasta kuten pelien, pelimatkojen, leirien, turnausten ja muiden joukkueen tapahtumien järjestämisestä

- informoi joukkueen vanhempia ja muita toimihenkilöitä joukkueen toiminnasta ja seuran ajankohtaisista asioista

- toimii yhteistyössä ja luo yhteistyötä muiden joukkueiden ja heidän joukkueenjohtajien kanssa

- osallistuu koulutuksiin

- osallistuu joukkueenjohtajakerhon toimintaan

2.4.2 Vastuuvalmentaja

Vastuuvalmentaja vastaa kaikista pelillisistä ja pelitaktisista asioista, joiden toteuttamiseen hänen on saatava täysi työrauha. Vastuuvalmentajan apuna on joukkueen muu johtoryhmä, joka tukee ja toteuttaa toimintaa sen henkilöiden vastuualueiden ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Vastuuvalmentajan tulee yhteistyössä seuran kanssa kehittää itseään valmentajana. Valmentajan tulee tiedostaa, että valmentaminen on kasvatus- ja opetustyötä. Hän vastaa seuran arvojen, periaatteiden sekä joukkueen toimintasuunnitelman ja urheilutoiminnan kausisuunnitelman toteutumisesta omassa joukkueessaan. Vastuuvalmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen, ja toimia seuran arvojen ja periaatteiden mukaisesti.

- johtaa joukkueen harjoitus- ja ottelutoimintaa

- noudattaa toimessaan seuran urheilutoiminnan linjausta ja seuratyöntekijän ohjeistuksia

- laatii yhdessä joukkueen valmentajien sekä seuratyöntekijän kanssa joukkueen urheilutoiminnan kausisuunnitelman

- laatii yhdessä joukkueenjohtajan kanssa joukkueen toimintasuunnitelman

- laatii harjoituskerran sisällön joukkueen valmentajia apuna käyttäen aina kirjallisesti ja jokaiseen harjoitukseen

- toimii läheisessä yhteistyössä joukkueenjohtajan kanssa

- vastaa joukkueen pelaajien osallistumisseurannasta

- vastaa joukkueen pelaajien ottelumääräseurannasta

- vastaa osaltaan PK 83:n arvojen toteutumisesta joukkueessaan

- toimii joukkueen valmentajien esimiehenä ja vastaa joukkueen urheilutoiminnasta

- vastaa pelin johtamisesta

- seuraa pelaajien kehitystä, sekä antaa pelaajalle kirjallisen palautteen kerran kaudessa pyydettäessä

- raportoi toiminnastaan seuratyöntekijälle

- velvollinen informoimaan joukkueen vanhempia ja muita toimihenkilöitä joukkueen urheilutoiminnasta ja linjauksista

- pitää kauden alkaessa pelisääntökeskustelun joukkueen pelaajille

- toimii yhteistyössä ja luo yhteistyötä muiden joukkueiden ja heidän vastuuvalmentajien kanssa

- osallistuu valmentajakoulutuksiin

- vastaa osaltaan joukkueen työrauhan säilymisestä

2.4.3 Valmentaja

Valmentajan tulee yhteistyössä seuran kanssa kehittää itseään valmentajana. Valmentajan tulee tiedostaa, että valmentaminen on kasvatus- ja opetustyötä. Hän vastaa osaltaan seuran arvojen, periaatteiden ja toimintasuunnitelman toteutumisesta vastuuvalmentajan ohjeiden mukaisesti omassa joukkueessaan. Valmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen ja toimia seuran arvojen ja periaatteiden mukaisesti.

- toimii vastuuvalmentajan ja seuratyöntekijän ohjeistusten mukaan

- osallistuu joukkueen urheilutoiminnan kausisuunnitelman laatimiseen

- osallistuu joukkueen harjoitusten suunnitteluun ja toteuttamiseen

- vastaa osaltaan PK 83:n arvojen toteutumisesta joukkueessaan

- osallistuu joukkueen peleihin vastuuvalmentajan kanssa sovitussa tehtävässä

- toimii yhteistyössä ja luo yhteistyötä muiden joukkueiden ja heidän valmentajien kanssa

- osallistuu valmentajakoulutuksiin

- vastaa osaltaan joukkueen työrauhan säilymisestä

- hoitaa vastuuvalmentajan antamat tehtävät

2.4.4 Huoltaja

Huoltaja on moninaisten käytännön asioiden pyörittäjä kaikissa joukkueen tapahtumissa. Hänen tulee toimissaan olla esimerkillinen ja toimia seuran arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Varsinaisena vastuualueena huoltajalla on joukkueen yhteisten välineiden ja sen pelaajien välineistä huolehtiminen. Huoltaja toimii pelaajien varusteiden toimintakunnon varmistajana. Hän huolehtii myös pienimuotoisten tapaturmien ensiavusta. Huoltajat varmistavat lisäksi pelaajien nestehuollon harjoitusten ja otteluiden aikana.

Huoltajan tehtävän luonne on varsinkin juniori-ikäisten joukkueissa kasvatuksellinen. Hän ohjaa pelaajia huolehtimaan varusteistaan ja toimintaympäristöstään. Nuoria pelaajia opastetaan myös henkilökohtaisen hygienian huolehtimisessa ja muista terveyskasvatuksellisissa asioissa. Huoltajalla on myös iso rooli varsinaisten tehtäviensä ohella joukkueen ilmapiirin edistäjänä. Huoltajalla on roolinsa mukaisesti usein parempi mahdollisuus päästä lähemmäksi yksittäisen pelaajan mietteitä, kuin muilla johtoryhmän jäsenillä. Siten huoltajan vaikutus joukkueen ilmapiirin kehittäjänä on merkittävä.

- hoitaa vastuuvalmentajan ja joukkueenjohtajan antamat tehtävät

- vastaa pelaajien ja valmentajien luistimien ja muiden varusteiden huollosta

- vastaa joukkueen yhteisten tavaroiden hankinnasta, luetteloinnista ja huollosta

- huolehtii peleissä ja harjoituksissa ensiavusta, juomista sekä muista tarpeellisista välineistä ja tarvikkeista

- osallistuu budjetin tekemiseen yhteisten varusteiden ja tarvikkeiden hankinnan osalta

- toimii yhteistyössä ja luo yhteistyötä muiden joukkueiden ja heidän huoltajien kanssa

- valvoo yleistä siisteyttä, järjestystä ja hygieniaa joukkueessa ja toimintaympäristössä

- vastaa osaltaan PK 83:n arvojen toteutumisesta joukkueessaan

- osallistuu koulutuksiin

- vastaa osaltaan joukkueen työrauhan säilymisestä

2.4.5 Rahastonhoitaja

Rahastonhoitaja vastaa joukkueen kirjanpidosta ja maksuliikenteestä. Hän suorittaa joukkueen toiminnasta johtuvien taloudellisten velvoitteiden mukaiset toimenpiteet. Rahastonhoitaja maksaa joukkueenjohtajan hyväksymät laskut ja valvoo joukkueen rahankäytön oikeellisuutta. Rahastonhoitaja on yhteydessä talousasioiden hoitamisessa seuran taloudenhoitajaan, joka on seuran sihteeri. Rahastonhoitajana voi toimia vain johtokunnan hyväksymä henkilö, jolle johtokunta myöntää myös joukkueen tilinkäyttöoikeuden.

- laatii yhdessä joukkueenjohtajan kanssa joukkueen budjetin

- seuraa budjetin toteutumista ja informoi joukkueen rahatilanteesta joukkueen vanhempia

- hoitaa joukkueen kaiken maksuliikenteen

- noudattaa toiminnassaan seuran talousohjetta

2.5 Seuran pelaajasäännöt

Pelaajasäännöt ohjaavat pelaajien toimintaa seurassa, jotta toiminta olisi sujuvaa, turvallista ja pitkäjänteiseen kehittymiseen tähtäävää. Lisäksi pelaajasäännöillä halutaan ohjata pelaajia kasvamaan tervehenkisiksi hyväkäytöksisiksi aikuisiksi sekä terveellisiin elämäntapoihin. Pelaajasäännöt sitovat kaikilta osin jokaisessa seuran joukkueessa harjoittelevaa ja pelaavaa alle 18-vuotiasta pelaajaa. Joukkueen johtoryhmä voi laatia seuran pelaajasääntöjen lisäksi joukkueen sisäisiä sääntöjä, jotka hyväksytetään joukkueen vanhempainkokouksessa.

Seuran pelaajasäännöt ovat esitetty tarkemmin seuran toimintakäsikirjassa. Pelaajasäännöt sisältävät seuraavat pääkohdat:

Täsmällisyys
Poissaolosta ilmoittaminen
Harjoitteluun sitoutuminen
Käyttäytyminen harjoitustilanteessa
Käyttäytyminen yleisesti
Kannustaminen
Hygienia ja siisteys
Varusteista huolehtiminen
Harjoittelu ja pelaaminen
Muuta

Joukkueenjohtajan tulee käydä joka kauden alussa sääntökeskustelu joukkueen pelaajien ja vanhempien kanssa, jotta kaikki toiminnassa mukana olevat ovat tietoisia pelaajasäännöistä.

2.6 Hyvin toimivan joukkueen tunnusmerkkejä

Hyvin toimivan joukkueen organisaatioon liittyviä ominaisuuksia:

Joukkueen johtoryhmän roolit ja vastuualueet ovat selkeästi määritelty.

- seuran mallin mukaisesti ja johtoryhmän sisäisesti sopien

Joukkueen käytettävissä on alan asiantuntemusta.

- joukkueen toimijoiden, seuran ja yhteistyökumppanien asiantuntemuksen hyödyntäminen

Joukkue pystyy hyödyntämään alan uusinta tietoa.

- toimijat kouluttautuu ja ovat aktiivisia itsensä kehittäjiä

Joukkue palkitsee osaamisesta ja pätevyydestä.

- annetaan tunnustusta ansioista myös joukkueen sisällä

Joukkue asettaa itselleen jatkuvasti kehittämistavoitteita.

- toiminta taantuu, jos sitä kehitetä

Joukkue pyrkii kilpailulliseen tulokseen terveillä keinoilla.

- kaikille mahdollisuus harrastaa mielekkäästi

Joukkueen ihmissuhteisiin liittyviä ominaisuuksia:

Joukkueessa keskustellaan yhdessä toiminnan kehittämisestä.

- kaikkien mielipidettä tulee kuunnella, myös vanhempien ja pelaajien. Joukkue ei voi toimia seuran linjauksien vastaisesti

Joukkueessa ollaan kiinnostuneita uusimmasta tiedosta.

- kukaan ei tiedä kaikkea, kukaan ei osaa kaikkea. Itsesi kehittäminen kehittää pelaajia. He kiittävät sinua sitten myöhemmin

Jäsenet ovat innokkaita, ja joukkue kannustaa heitä uusien ideoiden ja näkemysten kehittämisessä.

- ”boxin” ulkopuolelta tulee useimmiten ne parhaat ratkaisut

Joukkueessa ollaan halukkaita kokeilemaan uusia ideoita käytännössä.

- idean toimivuutta ei voi tietää, jos sitä ei kokeilla

Joukkueessa arvostetaan jokaista henkilöä ja jokaisen mielipidettä.

- kaikkien tulee saada kokea olevansa osa yhteisöä

2.6.1 Joukkue osana seuraa

Joukkueelle voi joskus tulla eteen tilanne, jossa jäsenien mielestä olisi edullisempaa toimia seuran arvojen, sääntöjen ja ohjeistuksien sekä toimintamallien vastaisesti. Näin toimien saatettaisiin saada joukkueelle tai jopa vaan yksittäiselle jäsenelle etua lyhyellä tähtäimellä, mutta seuran kokonaisedun kannalta se olisi haitallista. Jos jokainen joukkueista toimisi vain omaa etua tavoitellen, seuran merkitys katoaisi. Siksi PK 83:n toiminnassa noudatetaan periaatetta, jossa asiat punnitaan aina suuremman joukon kokonaisedun kannalta.

- yksikään pelaaja/toimihenkilö ei ole suurempi/tärkeämpi kuin joukkue

- yksikään joukkue ei ole suurempi/tärkeämpi kuin seura

Lisäksi joukkueen päätöksenteossa tulee asettaa aina pelaaja keskiöön, joka tarkoittaa sitä, että punnitaan miten päätös vaikuttaa yksittäiseen pelaajaan joukkueessa. Edistääkö se yksittäisen pelaajan kehittymistä ja etua, vai onko päätöksen vaikutukset negatiivisia?

Johtoryhmän kesken on hyvä pohtia myös seuratoimintaan liittyviä perustavanlaatuisia kysymyksiä. Siten seuran merkitys kirkastuu myös itselle ja pystyy vastaamaan kysymyksiin, joita esimerkiksi vanhemmat voivat esittää.

Miksi meidän joukkueemme on osa seuraa?

- olisiko joukkuetta perustettu ilman seuraa?

Mitä hyötyä joukkueellemme on seurasta?

- tuottaako seura meille palveluita, joita emme arjessa edes huomaa?

- hyötyykö joukkue seuran jäsenyyksistä ja sitoumuksista, yhteistyökumppanuuksista ja sidosryhmistä?

- onko seuran muista joukkueista hyötyä toiminnallemme?

Mitä hyötyä on yhteisistä pelisäännöistä seuran ja joukkueiden kesken?

- toimiiko asiat paremmin, jos joukkueet ja ihmiset toimivat toisiaan vastaan?

Voisimmeko toimia omana yksityisenä joukkueenamme – yhden joukkueen seurana?

- miten meiltä sujuisi yhdistystoiminnan pyörittäminen?

- miten mahdollistaisimme joukkueelle harjoitusympäristön ja muut sen tarvitsemat välttämättömät toiminnot?

Mitä hyötyä tai haittaa itsenäisestä asemasta olisi?

- mitä voittaisimme, mitä häviäisimme?

3. Joukkueenjohtajan rooli ja asema joukkueessa ja seurassa

Joukkueenjohtajan rooli on keskeinen joukkuetoiminnan koordinoimisessa, toimintaedellytysten järjestämisessä ja turvaamisessa, sekä tiedonvälityksessä joukkueesta seuraan ja seurasta joukkueeseen. Joukkueenjohtajan tuleekin pysytellä toimessaan objektiivisena ja valvoa joukkueensa toiminnan sujuvuutta seuran toimihenkilön näkökulmasta, eikä vanhemman näkökulmasta, jota hänkin yleensä on.

PK 83:n toiminta voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri osa-alueeseen:

Seuratoiminta.

- yhdistystoiminta

- resurssien hankinta ja ydintoiminnan mahdollistaminen

- ydintoiminnan järjestäminen

Urheilutoiminta.

- ydintoiminta

- harjoittelutoiminta ja pelaajien kehittäminen

Kilpailutoiminta.

- ydintoiminnan osa ja tavoite

- harjoitus- ja sarjaottelut, turnaukset

PK 83:n toiminnan osa-alueiden suhteet hierarkkisesti esitettynä:

Kilpailutoiminnan mahdollistaa hyvin organisoitu ja laadukas urheilutoiminta. Urheilutoiminta taas mahdollistetaan hyvällä ja laadukkaalla seuratoiminnalla.

Joukkueenjohtajien rooli kohdistuu kohtien 2. ja 3. mahdollistamiseen, eli he tekevät jatkumona joukkueessa sitä työtä, jota emoseura toteuttaa isommassa mittakaavassa seuratasolla ydintoiminnan mahdollistamisessa. Tämän vuoksi joukkueenjohtajien rooli on perustavanlaatuinen ja erittäin tärkeä seurassa.

Joukkueenjohtaja on joukkueen tärkeä yhteydenpitäjä. Keskustelu- ja vuorovaikutussuhteiden tuleekin olla kunnossa ja niiden tulee olla luottamukselliset seuran operatiiviseen johtoon, jotta hallinnollisten, taloudellisten ja muiden asioiden hoito pelaa saumattomasti. Yhteydenpito tapahtuu suorilla kontakteilla seuran operatiivisen johdon kanssa. Vuorovaikutusta tapahtuu myös virallisissa elimissä, joissa joukkueista on edustus, kuten esimerkiksi joukkueenjohtajakerhon palavereissa.

Joukkueenjohtajan edellytetäänkin osallistuvan aktiivisesti seuran järjestämiin palavereihin ja koulutustilaisuuksiin, jotta hyvä tiedonkulku joukkueen ja seuran välillä varmistettaisiin.

3.1 Joukkueen johtamisen periaatteet

PK 83:ssa joukkueenjohtajan tulee perustaa toimintansa seuran arvoihin, sääntöihin ja ohjeistuksiin. Joukkueenjohtajan työskentelyn tulee kohdentua tasapuolisesti koko joukkueen ja sen jäsenien toimintaedellytysten mahdollistamiseksi ja kehittämiseksi ja etujen valvontaan.

3.1.1 Aktiivisuus ja oma-aloitteisuus

Joukkueenjohtajan toimi on kiinteän yhteistyön tekemistä ja ylläpitämistä joukkueen muiden toimihenkilöiden sekä seuran operatiivisen johdon kanssa. Joukkueenjohtajan tulisi olla se, joka on aktiivinen ja aloitteellinen yhteistyössä, jotta joukkueen toiminnassa pystyttäisiin hoitamaan sujuvasti ajankohtaiset asiat, mutta erityisesti myös ennakoimaan tulevaa. Tällöin yllättäviä tilanteita syntyy vähemmän ja myös kiirettä pystytään paremmin välttämään.

Joukkueenjohtajan on hyvä ylläpitää läheisiä suhteita myös muiden seuran joukkueiden joukkueenjohtajiin. Joukkueenjohtajat muodostavat seurassa yhteisön, jossa voidaan jakaa ja saada vertaistukea, käytännön apua ja neuvoja sekä muita resursseja. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Yhteistyötä tekemällä ja osaamista ja resursseja jakamalla kaikki hyötyvät enemmän.

3.1.2 Luottamus

Joukkueenjohtaja on kaikkien toimintaan liittyvien tahojen luottamushenkilö. Luottamusaseman tuoma vastuu on tärkeää sisäistää, jotta joukkueen toiminnalle olisi parhaat mahdolliset edellytykset. Luottamussuhteen rakentaminen kaikkien toiminnassa mukana olevien kanssa voi kestää kauan. Se tapahtuu toimimalla johdonmukaisesti, sääntöjen ja ohjeistusten tarkoittamalla tavalla ja niiden hengen mukaisesti, valvomalla kaikkien etuja ja oikeuksia, mutta myös vastuita ja velvollisuuksia, tasapuolisesti. Joukkueenjohtajana onnistumisen edellytys on, että häneen luotetaan. Luottamuksen voi menettää vain kerran.

Joukkueenjohtaja kohtaa toimessaan tapahtumia, sekä saa tietoonsa usein sellaisia asioita, jotka ovat henkilökohtaisia ja arkaluonteisia yksityisasioita. Luottamushenkilönä joukkueenjohtajan tulee ymmärtää, että näiden asioiden käsittely muiden, kuin asianosaisten kanssa, ei ole hyvien käytänteiden mukaista. Moraalisen vaitiolovelvollisuuden mukainen toiminta on hyvän joukkueenjohtajan tunnusmerkki näissä tilanteissa.

PK 83:n seuratyöntekijä on toimessaan vaitiolovelvollinen. Hänen kanssaan asian niin vaatiessa, voi joukkueen jäsenen tilanteesta keskustella aina yleisellä tasolla kohdentamatta puhetta henkilöön. Asianomaisen suostumuksella voidaan tilanteesta keskustella seuratyöntekijän kesken myös yksityiskohtaisemmin.

3.1.3 Ihmissuhteet ja ilmapiiri

Tärkein yksittäinen joukkueen toimintaa edistävä tekijä on joukkueen ilmapiiri. Sen tulisi olla positiivinen ja kannustava, jossa tuetaan erilaisuuden hyväksyntää ja kunnioittamista. Joukkueenjohtaja roolissaan huolehtii joukkueen ihmissuhteista ja valvoo ilmapiiriä. Jokainen joukkueen jäsen, mukaan lukien toimihenkilöt, pelaajat ja vanhemmat ovat osaltaan vastuussa käyttäytymisestään ja vaikutuksestaan ilmapiiriin, mutta joukkueenjohtajan on puututtava havaittuihin ongelmiin heti, kun niitä ilmenee. Niihin on etsittävä aktiivisesti ratkaisua ja jokainen osapuoli on otettava huomioon. Ongelmatilanteet ovat usein arkaluonteisia, ja osallisena olevien on vaikea puhua niistä. Hienotunteinen asioiden käsittely ja eri tavoin ajattelevien ihmisten mielipiteiden kunnioittaminen on ratkaisuja etsittäessä tärkeää. Joukkueenjohtajan on hyvä tukeutua seuran arvoihin ja sääntöihin, joukkueen jäsenten kesken yhdessä sovittuihin sääntöihin, sekä operatiivisen johdon apuun ongelmatilanteissa.

3.2 Joukkueenjohtaja seuran toimihenkilönä

Joukkueenjohtaja edustaa seurassa joukkuetta ja varmistaa, että joukkueessa hyödynnetään seuran joukkueelle tarjoamia toimintoja ja etuja. Seura tarjoaa joukkueilleen palveluita, joita niiden olisi itse vaikea tuottaa tai hankkia.

Näitä palveluja PK 83:ssa ovat esimerkiksi:

- harjoitusympäristö ja -välineet

- varustehuoltotilat ja -välineet

- yhdistystoiminnan ja jääkiekon asiantuntemus

- taloushallinnon välineet ja tuki

- pelaajaliikennesopimus, Ilves-yhteistyö, taitovalmentajapalvelut

- toiminnan kehittämisprojektit

- toimihenkilöiden koulutustoiminta

- valmennusmateriaalit ja valmennuksen tuki

- joukkuetoiminnan tuki, materiaalit yms.

- taloudelliset harrastamisen avustukset

- yhteistyökumppanuudet

- toiminnan periaatteet ja säännöt

- SJL:n sarjatoiminta, koulutukset, materiaalit

- harrastamisen yhteisö, seuraperinteet ja identiteetti

Joukkueenjohtajan tehtävänä on myös huolehtia, että joukkue hoitaa velvoitteensa seuraa ja sen yhteistyökumppaneita kohtaan.

Joukkueenjohtajan rooli on kaksisuuntainen. Hän on myös seuran edustaja joukkueessa. Joukkueenjohtaja roolissaan huolehtii ja valvoo, että joukkue toiminnassaan noudattaa seuran toimintaperiaatteita ja sovittua linjaa osana seurakokonaisuutta. Seuran ja joukkueiden yhdenmukainen toiminta on kaikkien etu.

Seuran toiminnan kehittäminen tapahtuu rakentavan keskustelun kautta kaikkia koskevista yhteisistä periaatteista. Joukkueenjohtaja on avainasemassa viestinnässä seuran ja joukkueiden välillä.

Joukkueen jäsenten tulee olla tietoisia seuran ja joukkueiden toimintaperiaatteista. Kun sovittuja toimintaperiaatteita noudatetaan, vältytään suuremmilta ristiriidoilta. Ristiriitoja voi kuitenkin syntyä esimerkiksi seuran arvoperiaatteista tai seurantoiminnan identiteetistä. Yksittäisillä jäsenillä voi olla hyvinkin erilaisia mielipiteitä ja käsityksiä, jotka eroavat kovasti seuran toiminnan linjasta. Useimmiten ristiriitoja esiintyy peluutuksen periaatteista, erilaisuuden hyväksymättömyydestä, sekä joukkueen ja yksilön toiminnan itsemääräämisoikeudesta, sitoutumisesta seuran toimintaan ja käytösasioista.

Joukkueenjohtajan ja muiden toimihenkilöiden käytännön toiminnassa antaman esimerkin kautta periaatteet siirtyvät joukkueen jokapäiväiseen toimintaan. Seuran antamalla toimintaa ohjaavalla materiaalilla on tarkoitus suunnata joukkueiden toimintaa kohti yhtenäistä linjaa. Joukkueenjohtajan tulee itse varmistua siitä, että hänellä on käytettävissään kaikki se tieto ja materiaalit, joita seuran joukkueena ja joukkueenjohtajana toimiminen edellyttää.

3.3 Joukkueenjohtajan ja valmennuksen yhteistyö

Joukkueenjohtaja on valmennuksen lähin yhteistyö- ja työskentelykumppani toteutettaessa ja järjestettäessä joukkueen harjoitus- ja kilpailutoimintaa, resursseja, muuta toimintaa ja toiminnan edellytyksiä. Valmennuksen näkökulmasta on tärkeää, että joukkueenjohtaja toiminnallaan takaa työrauhan ja olosuhteet joukkueen urheilu- ja kilpailutoiminnalle. Itse valmentaminen ja siihen liittyvä suunnittelu jää valmennuksen tehtäväksi.

Joukkueenjohtajan ja valmennuksen yhteistyö alkaa joukkueen toimintasuunnitelman laadinnasta. Toimintasuunnitelmaa toteutettaessa kauden aikana on valmennuksen ja joukkueenjohtajan saumaton yhteistyö erittäin tärkeää. Tiedonvälityksen ja viestinnän merkitystä valmennuksen, joukkueenjohtajan ja pelaajien vanhempien välillä ei voi liikaa korostaa.

3.4 Hyvän joukkueenjohtajan tunnusmerkkejä

Joukkueenjohtajan tehtävien hoitaminen perustuu ihmisten kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen, jossa tavoitteena on saada ihmiset hoitamaan asioita sujuvassa yhteistyössä. Siksi yksittäisistä joukkueenjohtajan ominaisuuksista vuorovaikutustaidot ovat kaikkein tärkeimmällä sijalla.

Joukkueenjohtajan rooli ei ole tarkoitettu sellaiseksi, jossa hän yksin hoitaa kaikki joukkueen velvollisuudet, jotka eivät kuulu muille toimihenkilöille. Joukkueenjohtaja on paljosta vastuussa, mutta joukkuetoiminnan organisoinnin tavoitteena on, että koko joukkueen jäsenistö hoitaa toimintaan liittyviä tehtäviä. Tarkoituksena on mahdollistaa harrastajille mahdollisimman laadukas harrastamisen ympäristö. Tehtävien jakaminen joukkueen sisällä ja niiden suorittamisen valvominen onkin joukkueenjohtajan yksi tehtäväkentistä.

Joukkueenjohtajan rooli, ei edellä mainittu huomioidenkaan, ole silti pomottajan tai aina oikeassa olevan päällikön asema. Joukkueenjohtajuus ei tee kenestäkään eksperttiä, joka tietää parhaiten kaikki asiat ja ratkaisee ne omalla mielipiteellään. Kaikessa asiainhoidossa tulee päästä aina yhteisymmärrykseen yhteisön kanssa.

Hyvän joukkueenjohtajan toiminnan tunnusmerkkejä ovat:

- vastuuntuntoisuus

- on tavoitettavissa

- jakaa tietoa

- on organisointikykyinen

- pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan

- hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennaisen

- on jämäkkä ja johdonmukainen

- on motivoiva

- pyrkii yhteisymmärrykseen

- osaa käyttää viestintävälineitä ja tietotekniikkaa

Hyviä ominaisuuksia joukkueenjohtajalla ovat:

- hyvä itsetunto ja itseluottamus

- hienotunteisuus

- pitkäjänteisyys ja sitkeys

- luovuus

- huumorintaju

- stressinsietokyky

- erilaisuuden ymmärrys

3.5 Joukkueenjohtajan ja joukkueen toimihenkilöiden yhteistyö

Joukkueen toimihenkilöiden keskenään tekemän yhteistyön sujuvuus ja aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää. Toimihenkilöt muodostavat tiimin, jonka yhteispeli ratkaisee toiminnan lopputuloksen, ikään kuin jääkiekkopelissä pelaajien muodostamat kentälliset ottelun lopputuloksen. Tiimityöskentelyssä on hyvä muistaa, että oma asenne ratkaisee. Se heijastuu muiden käytöksestä sinua kohtaan.

Jääkiekon tapaisessa joukkuelajissa toiminta koostuu monen erilaisen yksittäisen asian sovittamisesta kokonaisuuteen, jossa päämääränä on taata harrastajille laadukas toimintaympäristö, ja siten jokaiselle kehittymisen mahdollisuudet henkilökohtaisen motivaation ja tavoitteiden mukaisesti. Ilman hyvää tiimityötä päämäärän saavuttaminen ei onnistu.

3.5.1 Joukkueen toimihenkilöpalaverit

PK 83:n asettamien toiminnallisten ja urheilullisten tavoitteiden saavuttamiseksi joukkueen johtoryhmän tulee kommunikoida saumattomasti keskenään, jotta jokainen tiimin jäsen tietää, mitä on meneillään ja mihin ollaan menossa. Tämän vuoksi toimihenkilöiden on arkisen yhteydenpidon lisäksi hyvä kokoontua riittävän usein joukkueenjohtajan johdolla. Pitämään tilannekatsausta joukkueen nykyhetken tilanteesta ja suunnittelemaan tulevaa.

Palavereissa voidaan muun muassa käsitellä pelaajilta ja vanhemmilta tulevaa palautetta, sekä seuralta tulevaa informaatiota. Hyvä on myös yhdessä pohtia miten erilaisiin palautteisiin ja asioihin reagoidaan ja vastataan, jotta kaikilla toimihenkilöillä olisi yhtenäinen toimintalinja kulloisenkin asian suhteen. Tärkeää on myös miettiä, mitä asioita johtoryhmä haluaa viestiä seuralle ja joukkueen jäsenistölle toiminnan parantamiseksi.

Johtoryhmän tekemien päätösten tulee olla aina yhteisiä, koska ryhmä kantaa niistä myös yhdessä vastuun. Johtoryhmän jäsenten tulisi pysyä aina sovitussa ja siten pystyä tukemaan eri tilanteissa toisiaan, jotta kovankaan paineen alla yhtenäisyys ei murentuisi.

Kauden jälkeen johtoryhmän kannattaa arvioida omaa toimintaansa ja miettiä missä asioissa kaudella onnistuttiin ja missä olisi edelleen kehitettävää. Näiden mietintöjen pohjalta on myös hyvä lähteä työstämään seuraavan kauden toimintasuunnitelmaa. Jokaisen johtoryhmän jäsenen olisi myös hyvä pohtia toimintaansa henkilökohtaisesti. Arvioida, että miten pystyisi itseään kehittämään ja siten entistäkin paremmin tukemaan joukkueensa toimintaa.

3.5.2 Seuran joukkueenjohtajien välinen yhteistyö

Joukkueenjohtajien ja seuran välisen yhteistyön tärkeintä toimintaa ovat lähes päivittäiset yhteydenotot seuran operatiivisen johdon suuntaan. Suurin osa joukkueenjohtajien yhteydenotoista ja toimista joukkueen ulkopuolella hoidetaan joko seuratyöntekijän, seuran sihteerin tai seuran puheenjohtajan kanssa.

PK 83:ssa joukkueenjohtajien ja seuran välistä yhteistyötä toteutetaan myös nk. Joukkueenjohtajakerhossa. Joukkueenjohtajakerho kokoontuu seuran puheenjohtajan kokoonkutsumana tarpeellisiksi katsominaan ajankohtina, kuitenkin vähintään kaksi kertaa kaudessa. Keskimäärin kerho kokoontuu kuusi kertaa kauden aikana. Myös seuratyöntekijä voi toimia kokoonkutsujana.

Joukkueenjohtajakerhon toiminnassa käsitellään joukkueiden ja yleisesti seuran toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita, sekä ideoidaan ja kehitetään seuran toimintaa joukkueenjohtamisen näkökulmasta. Joukkueenjohtajakerho toimii myös keskustelu- ja informaationjakofoorumina seuran ja sen toimihenkilöiden, sekä joukkueiden välillä.

4. Joukkueenjohtajan tehtävät joukkuetoiminnassa

Joukkueenjohtaja vastaa joukkueen kausittaisesta toiminnan suunnittelusta ja sen toteuttamisesta yhdessä muun johtoryhmän kanssa. Vastuuvalmentaja vastaa joukkueen urheilutoimintasuunnitelman sisällön yksityiskohdista ja toteuttamisesta.

Joukkueen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitava seuran toimintaperiaatteet ja vaatimukset joukkueen toiminnalle. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa on tärkeää, että ei unohdeta myöskään taloudellisia realiteetteja, joiden puitteissa toiminta on kuitenkin pystyttävä järjestämään. Joukkueen toiminnan tulee kohdistua pääasiassa vain sen ydintoimintaan, jota on jääkiekon harjoittelu- ja pelaaminen ja edellisten mahdollistaminen.

Seuraavassa tarkemmin esiteltynä, mitä joukkueenjohtajan toimi sisältää.

Talouteen liittyvät tehtävät:

- toimintasuunnitelman laatiminen yhdessä vastuuvalmentajan kanssa

- budjetin laatiminen yhdessä rahastonhoitajan kanssa

- varainhankinnasta vastaaminen

- rahaliikenteen valvominen ja laskujen hyväksyminen yhdessä rahastonhoitajan kanssa

- rahastonhoitajan laatimasta tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta vastaaminen

Vanhempien kanssa käytävään yhteistyöhön liittyvät tehtävät:

- juniorijoukkueen vanhempien toiminnan organisointi ja yhteydenpito

- vanhempien toiminnan aktivoiminen

Tiedotukseen liittyvät tehtävät:

- joukkueen sisäinen ja ulkoinen tiedotus

Otteluihin liittyvät tehtävät:

- kotiotteluihin liittyvät järjestelyt

- vierasotteluiden matkajärjestelyt

- turnaustoiminnasta vastaaminen

Harjoituksiin liittyvät tehtävät:

- harjoittelu- ja otteluolosuhteista vastaaminen

Joukkueen sidosryhmätyöhön ja edustamiseen liittyvät tehtävät:

- joukkueen edustaminen

- joukkueen yhdyshenkilönä toimiminen ja yhteydenpito sidosryhmiin

- yhteistoiminnasta eri tahojen kanssa vastaaminen

- joukkueen edunvalvojana toimiminen

- joukkueen ulkoisesta kuvasta vastaaminen yhdessä valmentajien kanssa

- koko joukkueen sekä yksittäisen pelaajan edunvalvojana toimiminen

Yleiseen johtamistyöhön liittyvät tehtävät:

- työryhmien perustaminen (esim. turnausjärjestelyt, varainhankinta)

- matkanjohtajana toimiminen

- palaveri- ja virkistystoiminnan järjestäminen

- kuunteleminen

- tavoitettavissa oleminen

- kaikkien mukana olevien ohjaaminen tavoitteen mukaiseen toimintaan

- joukkueen sääntöjen noudattamisesta vastaaminen

- joukkueen ilmapiirin edistäminen

- joukkueen työrauhan säilyttäminen

Edellä olevaa tehtävälistaa ei voida pitää tarkasti rajaavana tai sitovana. Jokaisessa joukkueessa tehtäviä voidaan jakaa tilanteesta ja toimijoiden suuntautumisesta riippuen. On kuitenkin huomioitava, että tehtävät ovat kuitenkin hoidettava ja organisoitava. Suurin osa joukkueenjohtajan tehtävistä on yhteistyön tekemistä ja työssä korostuu kyky toimia muiden ihmisten kanssa.

4.1 Joukkueen toimintasuunnitelman tekeminen

Joukkueenjohtajan keskeisimpiin tehtäviin kuuluu joukkueen toimintasuunnitelman laatiminen yhdessä vastuuvalmentajan kanssa. Muut johtoryhmän jäsenet ovat hyvä osallistaa toimintasuunnitelman tekemiseen oman roolinsa mukaisissa asioissa. Toimintasuunnitelma toimii pohjana joukkueen koko kauden toiminnalle. Toimintasuunnitelmaa tehtäessä rakentuu samalla joukkueen talousarvio, eli toiminnan taloudelliset edellytykset, jota myös joukkueen rahastonhoitaja on laatimassa joukkueenjohtajan kanssa. Nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä ja rakentuvat käytännössä samanaikaisesti. Talousarvio asettaa rajoja toiminnalle ja toiminta vaateita talousarviolle. Toimintasuunnitelma rakentuu myös joukkueen urheilutoimintasuunnitelman pohjalta, jonka vastuuvalmentaja laatii yhdessä seuratyöntekijän kanssa. Seuralla on moneen toimintasuunnitelman kohtaan omat linjauksensa, jotka ohjaavat joukkueiden toimintaa.

Toimintasuunnitelma laaditaan ajalle 1.7.-30.6.

Toimintasuunnitelmassa ilmenee muun muassa seuraavat asiat:

- joukkueen organisaatio

- harjoitus- ja sarjaottelumäärät (jäävuorot, kilpailulliset tavoitteet, testit yms. ovat joukkueen - rheilutoimintasuunnitelmassa)

- harjoitusturnauksiin osallistuminen ja niiden järjestäminen

- joukkueen periaate kulkemiseen vierasotteluissa. On hyvä myös sopia kimppakyydillä kulkemisen - ahdollisesta korvausperiaatteesta

- kasvatukselliset tavoitteet

- vanhempainkokousten, leirien, talkoiden ja tapahtumien järjestäminen

- joukkueen sisäisen tiedottamisen periaatteet

- talousarvio (kausimaksuineen)

- varainhankinnan keinot

- joukkueen pelisäännöt

Toimintasuunnitelma on ennen vanhemmille ja/tai pelaajille esittelyä hyvä tarkistuttaa seuratyötekijällä. Hänen velvollisuutenaan on katsoa, että joukkueen toimintasuunnitelma ei sisällä sellaisia elementtejä, jotka ovat ristiriidassa seuran arvopohjan tai toimintaperiaatteiden kanssa. Toimintasuunnitelma hyväksytään vanhempain-/pelaajakokouksessa ja sitä tulee muuttaa, jos siinä on asioita, joita kokous ei sellaisenaan hyväksy. Joukkueen urheilutoimintasuunnitelma on hyvä esitellä samassa vanhempainkokouksessa.

Joukkueen toiminta- ja urheilutoimintasuunnitelman avulla on tarkoitus välittää mahdollisimman kattava kuva toiminnan määrästä ja laadusta. Kirjallisesti laadittua suunnitelmaa on helppo esitellä muille toiminnassa mukana oleville ja palata siihen aina tarvittaessa. Toimintasuunnitelman laatimiseen on seuralla olemassa oma pohjansa.

Joukkueenjohtajan työ ohjautuu joukkueen toimintasuunnitelman osoittamien tapahtumien kautta yksityiskohtaiseksi käytännön toiminnaksi. Joukkueenjohtaja valvoo toimintasuunnitelman toteutumista.

4.1.1 Joukkueen talousarvion tekeminen

Joukkueen talousarvion eli budjetin laadinnassa tulee pyrkiä siihen, että joukkueen ydintoimintaa pystytään toteuttamaan laadukkaasti, mutta harrastuskustannukset eivät saa kasva kohtuuttoman suuriksi yksittäiselle pelaajalle.

PK 83:n suositus on, että joukkueet osallistuvat vain Suomessa järjestettyihin turnauksiin. Näin harrastuksen kustannukset saadaan pidettyä huomattavasti alhaisimpina.

PK 83:n kirjanpitoa hoidetaan myös joukkuekohtaisella tasolla. Joukkueen tulee tehdä toimintakaudelle (1.7. – 30.6.) talousarvio, joka laaditaan seuran kulloisenkin budjetointitavan mukaisesti. Joukkueen kauden budjetin tulee olla vanhempainkokouksen hyväksymä. Jokaisen PK 83:n joukkueen on kausittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Joukkueiden toimikauden menot eivät voi olla tuloja suuremmat, kun huomioidaan mahdollinen kauden alkusaldo, eli edelliseltä kaudelta jääneet varat. Joukkue on vastuussa toimintansa kaikista kuluista.

Kausibudjetti tulee saattaa seuran johtokunnan tiedoksi 15.9. mennessä yhdessä toimintasuunnitelmien kanssa. Budjetti perustuu joukkueenjohtajan ja valmentajan yhdessä tekemään kauden toimintasuunnitelmaan.

Budjettia laatiessa on kiinnitettävä erityistä huomiota joukkueen kassavirtaan. Joukkueilla on aina oltava tilillään vähintään 300 euroa rahaa tilapäismaksuja varten.

Kustannukset jaetaan pelaajien kesken tasapuolisesti. Pelaaja on lähtökohtaisesti koko kauden ajan sen joukkueen alaisuudessa, johon hänet alkujaan on nimetty, ja hoitaa myös taloudelliset velvollisuutensa kyseiseen joukkueeseen.

Joukkueen budjetissa tulisi olla esitettynä ainakin seuraavat asiat:

Joukkueen tulot

- pelaajien kausimaksut

- tuotemyynti

- talkootuotot

- sponsori- ja mainostulot

- arpajaiset

- avustukset

- muut tulot

Joukkueen menot

- seuran kausimaksu (sis. harjoitus ja ottelujäävuorot, tuomarimaksut, sarjailmoittautumismaksun j- e.)

- kotiottelujen ja -turnausten kulut

- turnausmaksut

- leirikulut

- joukkueen virkistystapahtumat

- varusteet ja harjoitusvälineet

- matkustaminen

- majoitus / ruokailut

- muut kulut

Seuran jäsenmaksuja ja pelaajien pelipassimaksuja ei sisällytetä budjettiin, vaan ne ovat henkilökohtaisia harrastamisen kuluja. Seura kustantaa ja lunastaa toimihenkilöiden pelipassit.

Lisää joukkueen taloudesta on kerrottu seuran toimintakäsikirjassa kohdassa 13.

4.1.2 Varainhankinnan suunnittelu ja organisointi

Joukkueen varainhankinnasta vastaa joukkueenjohtaja, jonka apuna koko joukkue toimii. Suuri osa joukkueen tuloista kerätään pelaajilta kausi- /jäämaksuina. Kerätyistä maksuista pidetään luetteloa kirjanpitoa varten, josta ilmenee maksetut rahasummat ja maksajat. Talkootöihin, sekä sponsorointisopimuksiin liittyvissä asioissa ja laskutuksessa tulee aina olla yhteydessä seuran sihteeriin, jotta verotukselliset ym. asiat tulee oikein ennakoiduiksi ja hoidetuksi.

Joukkueen varainkeruu kuuluu jokaiselle joukkueen jäsenelle. Joukkueenjohtajan tehtävänä on organisoida varainkeruu. Siitä on hyvä sopia pelaajien/vanhempien kanssa heti kauden ensimmäisessä vanhempain-/pelaajakokouksessa, jossa joukkueen toimintasuunnitelma hyväksytään. Toimintasuunnitelmassa on esitetty keinot muusta varainkeruusta kausi-/jäämaksujen lisäksi. Muulla varainkeruulla saatu joukkueen tulo on vähennettävä pelaajakohtaisesta kausimaksusta. Varainkeruuta voidaan tehdä muun muassa seuraavilla tavoilla:

- erilaiset talkootyöt

- sponsorimyynti (mainosmyynti peli- ja harjoituspaitoihin ja muihin asuihin, - tteluohjelmamainokset ym.)

- tuotemyynti (makeiset, sukat, wc-paperi yms.)

- myyjäiset

- arpajaiset

- harjoitusturnausten järjestäminen (sis. sponsorimyyntiä)

Kaikkea sponsorimyyntiä suunniteltaessa tulee aina ensin olla yhteydessä seuran puheenjohtajaan, jotta erilaiset kausikohtaiset sopimusasiat ja rajoitteet yms. pystytään huomioimaan.

4.1.3 Joukkue ja talkootyö

Talkootyö on olennainen osa joukkueen varainhankintaa ja ideologisesti seuratoiminnan ydintä. Talkooprojektien onnistuminen on organisointi- ja motivointikyvyn näyte joukkueenjohtajalta. Joukkueen kaikkien toimihenkilöiden osallistuminen talkoisiin on suositeltavaa hyvän yhteishengen saavuttamiseksi, mutta usein esimerkiksi joukkueen valmentajat, varsinkin sellaiset, joilla ei ole joukkueessa jälkikasvua, vapautetaan talkoovastuusta.

Talkootöiden suhde verotukseen on aina selvitettävä etukäteen. Talkootyön luonteen täyttymisestä voi kysyä seuran sihteeriltä, jos itse on asiasta epävarma. Talkootyön tulo on yleensä verotonta, kun seuraavat viisi ehtoa täyttyvät:

Talkootyöstä maksettava korvaus voi olla veroton vain rekisteröidylle, yleishyödylliselle yhdistykselle.
Talkootyöstä saatava hyöty on jaettava laajemmalle piirille kuin työn suorittajille. Työn suorittajat eivät voi korvamerkitä hankkimiaan varoja omaan käyttöönsä. Henkilökohtaisen talkootyön määrän perusteella ei siis voi myöntää alennuksia tai vapautuksia esimerkiksi matka- ja harjoitusmaksuista. On kuitenkin katsottu, että joukkue tai lajijaosto voi pääseuran päätöksellä ja sen valvonnan alaisena kerätä varoja oman toimintansa pyörittämiseksi.
Talkootyö ei ole työ, joka tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Toimeksiantaja ei esimerkiksi saa nimetä tai hyväksyä talkooväkeä. Työ ei saa olla sellaista, joka muuten tehtäisiin toimeksiantajan omilla työntekijöillä. Tyypillinen talkootyö ei edellytä mitään erityistä ammattitaitoa.
Talkootyö on luonteeltaan tilapäistä. Jatkuva, pitkäaikainen toimeksianto viittaa yleensä muuhun kuin verottomaan talkootyöhön. Kyseessä on tällöin seuran elinkeinotoiminta. Omaan lajiin välittömästi liittyvä talkootyösopimus voi olla pitkäaikainenkin. Esimerkiksi hiihtoseura voi talkootyönä hoitaa kunnan hiihtolatuja pitkälläkin sopimuksella.
Talkootyö ei saa olla elinkeinotoimintaa. Pitkäaikainen, jatkuva ja laaja talkootyö saatetaan lukea verotettavaksi elinkeinotoiminnaksi. Lisäksi työpalvelut tai tavaroiden myynti saattavat kilpailla yritysten tarjoamien palvelujen kanssa ja siten toimintaa voidaan joissain tapauksissa kilpailuneutraalisuussyistä pitää elinkeinotoimintana.

4.2 Toimintakalenteri

Toimintakalenteri on hyvä työkalu joukkueenjohtajan arkeen erilaisten käytännön asioiden hoitamisen ja tehtävien muistamiseen. Toimintakalenterin rakentaminen on kätevää laatia samanaikaisesti toimintasuunnitelman kanssa. Toimintakalenterin laatiminen on ensimmäisellä kerralla haastavaa, mutta seuraavilla kausille sen tekeminen helpottuu huomattavasti. Kalenteria voi myös päivittää kauden aikana. Toimintakalenterin sisällön ja aikataulutuksen pystyy muodostamaan muun muassa seuraavia materiaaleja apuna käyttäen:

- joukkueen toimintasuunnitelma

- PK 83:n toimintakäsikirja

- PK 83:n seuratoiminnan vuosikello

- PK 83:n jäävuorokalenteri

Toimintakalenterista käyvät ilmi kauden aikana hoidettavat tehtävät. Kalenterin voi tehdä useilla erilaisilla tavoilla. Jokaisella on oma paras tapansa hahmottaa asioita, joten varsinaista oikeaa keinoa toimintakalenterin tekemiseen ei ole.

Yksi tapa, on jaotella kausi eri osiin:

- kilpailuun valmistava kausi (heinä - syys/lokakuu)

- syyskilpailukausi (syys/lokakuu - joulukuu)

- joulutauko (joulu - tammikuun vaihde)

- kevätkilpailukausi (tammi - maaliskuu)

- ylimenokausi (huhti - kesäkuu)

Edellä esitetyn tavan lisäksi toimintakalenterin voi laatia myös kuukausimuotoon, jolloin pääsee käsiksi jo melko yksityiskohtaisiin tehtäviin.

PK 83:n internet-sivuilla on jokaisella joukkueella sivustonsa, johon joukkueenjohtaja voi päivittää sellaista tietoa joukkueensa jäsenistölle, jotka hän näkee tarpeelliseksi. Sivut sisältävät muun muassa kalenterin, johon voi merkitä joukkueen tärkeät tapahtumat:

- harjoitukset ja sarjaottelut

- turnaukset

- talkoot

- muut muistettavat asiat

4.3 Pelipassit, edustusoikeudet, pelaaja- ja seurasiirrot ja kilpailusäännöt

Joukkueenjohtajan tulee olla riittävän hyvin perehtynyt joukkueensa ikäluokkaa koskeviin pelipassi-, seura/pelaajasiirto-, kilpailusääntö-, edustusoikeus- yms. asiakokonaisuuksiin, jotta hän kykenee välittämään oikeaa tietoa ja vastaamaan pelaajien ja vanhempien esittämiin kysymyksiin, sekä tarvittaessa selvittämään eri asioissa oikean toimintatavan. Seuratyöntekijän tehtävänä on toimia joukkueenjohtajia tukevana ja neuvovana henkilönä edellä mainituissa asioissa. Jos joukkueenjohtaja ei itse omaa riittävää asiantuntemusta, tai suoraan pysty säännöistä tai ohjeistuksista selvittämään, tai tarvitsee näkemykselleen varmistuksen, on hän yhteydessä aina seuratyöntekijään.

Seuratyöntekijä toimii PK 83:n kaikissa kilpailuun, pelaamiseen, edustusoikeuksiin jne. asioissa yhteyshenkilönä Suomen Jääkiekkoliittoon. Vain seuratyöntekijän luvalla joukkueenjohtaja tai joku muu henkilö joukkueesta voi olla yhteydessä SJL:on.

4.4 Pelipassit

Joukkueenjohtaja vastaa siitä, että kaikille joukkueen pelaajille ja vanhemmille on tiedotettu siitä, että pelaajalla on oltava voimassa oleva pelaamisen kattava vakuutus.

Pelipassi on lupa pelata Suomen Jääkiekkoliitto ry:n sarjaotteluissa. Harjoitusotteluissa ei vaadita pelipassin voimassaoloa. PK 83:n toiminnassa jokainen pelaaja tai pelaajan vanhempi on itse velvollinen lunastamaan pelipassin. Poikkeuksen tästä tekevät Leijona-kiekkokoulu- yms. toiminnassa olevat harrastajat, joiden pelipassin lunastamisesta vastaavat seuratyöntekijä ja seuran sihteeri.

Pelipassit ostetaan Suomen Olympiakomitean Suomisport-palvelussa, ja pelaajalle lunastetaan pelipassi syntymävuoden mukaan, ei joukkueen ikäluokan mukaan. Pelipassi lunastetaan Parkanon Kiekko ry:n alle.

Pelipassin voi lunastaa myös ilman vakuutusta. Ilman vakuutusta ei voi osallistua yhteenkään harjoitukseen, tai harjoitus- ja sarjaotteluun, tai turnausotteluun PK 83:n alaisessa seuratoiminnassa. Jos pelipassi on hankittu ilman vakuutusta, tulee pelaajan tai hänen vanhempien olla selvillä siitä, että korvaako pelaajan henkilökohtainen vakuutus harjoituksissa ja peleissä sattuneet vahingot. Vastuu vakuutuksen korvausoikeuden selvittämisestä on pelaajalla tai hänen vanhemmallaan, ei joukkueenjohtajalla. Seuralla on materiaaleissaan erityinen pelipassiohje, jossa on esitetty yksityiskohtaisesti pelipassin hankinta ja pelipassien kuvaukset. Ohje päivitetään jokaisen SJL:n toimintakauden alussa.

Niissä SJL:n sarjoissa, jotka kuuluvat Tilastointi- ja Tulospalvelujärjestelmän (TiTu) piiriin, ei pelaajaa voi liittää järjestelmässä kokoonpanoon, jos pelaajalla ei ole voimassa olevaa pelipassia. Niissä sarjoissa, joissa TiTu ei ole käytössä, on joukkueenjohtajan vastuulla varmistua siitä, että kaikilla kokoonpanoon merkityillä pelaajilla on voimassa oleva, kyseisen sarjatason pelejä pelaamaan oikeuttava pelipassi.

4.4.1 Joukkueen toimihenkilöiden pelipassit

Joukkueenjohtajan tehtäviin kuuluu ilmoittaa seuratyöntekijälle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kautta joukkueen toimihenkilöt. Seura rekisteröi ne joukkueen toimihenkilöt, jotka toimensa harjoittamiseksi tulee SJL:n kilpailusääntöjen mukaan rekisteröidä, toimihenkilörekisteröintimaksulla. Seuraaviin toimihenkilöryhmiin kuuluvat rekisteröidään:

- joukkueenjohtajat

- valmentajat

- huoltajat

Vain rekisteröidyt henkilöt saavat toimia ottelun aikana pelaaja-aitiossa, tai allekirjoittaa pelaajalistan, tai pöytäkirjan. Seura rekisteröi joukkuetta kohden maksimissaan neljä (4) huoltajaa ja neljä (4) valmentajaa. Rekisteröinti on henkilökohtainen.

4.4.2 Tuplaturvavakuutus

PK 83:n toiminnassa mukana olevat toimihenkilöt ja vapaaehtoistyötä tekevät henkilöt ovat Tuplaturvavakuutuksen piirissä.

Olympiakomitea ja OP Vakuutus Oy ovat solmineet urheilun yhteisen vakuutussopimuksen, joka kattaa lajiliittojen toiminnanvastuuvakuutuksen ja seurojen vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutukset.

Vapaaehtoistyön tapaturmavakuutus seurojen toimeksiannosta vapaaehtoistyötä - esimerkiksi kilpailujen ja tapahtumien järjestämistä, valmennusta, koulutusta, varainhankintaa sekä luottamusmies- ja toimistotyötä - tekeville sattuvia tapaturmia. Myös matkalla tähän työhön ja matkalla tästä työstä sattuneet tapaturmat kuuluvat vakuutukseen. Omavastuu on 100 euroa. Vapaaehtoistyöntekijän ei tarvitse olla seuran jäsen, vakuutus on silti voimassa.

Vakuutuksesta ei korvata tapaturmaa, jos se on sattunut kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa.

4.5 Peli- ja harjoitteluluvat

Joukkueenjohtaja vastaa siitä, että kaikkia joukkueen pelaajia ja vanhempia on tiedotettu toisen seuran toimintaan osallistumisen luvanvaraisuudesta. PK 83:n pelaaja harjoittelee ja pelaa ensisijaisesti vain seuran joukkuetoiminnan alaisuudessa. Pelaaja voi osallistua toisen jääkiekkoseuran joukkueen harjoituksiin ja otteluihin vain seuran luvalla. Pelaajan mahdollisesta osallistumisesta toisen seuran toimintaan tulee olla tieto seuratyöntekijällä. Vain seuratyöntekijä voi myöntää osallistumisoikeuden toisen jääkiekkoseuran toimintaan. Luvaton osallistuminen toisen jääkiekkoseuran harjoitustoimintaan tai otteluihin on rikkomus seuran sääntöjä vastaan. Ottelutoimintaan osallistuminen ilman seuran lupaa on myös SJL:n kilpailusääntöjen vastainen rikkomus.

4.6 Edustusoikeus

Joukkueenjohtaja vastaa edustusoikeuksien osalta siitä, että hän varmistaa joukkueensa pelaajien edustusoikeuden olevan PK 83:ssa. Pelaajan edustusoikeuden voi tarkistaa SJL:n Palvelusivustolta.

Edustusoikeudella tarkoitetaan pelaajan oikeutta osallistua SJL:n järjestämään kilpailutoimintaan sarjaottelussa. Pelaajan edustusoikeus voi olla vain SJL:n jäsenseurassa. Edustusoikeus ei ole joukkueeseen, vaan seuraan. Pelaajan edustusoikeus seuran ja samassa pelaajaliikennesopimuksessa olevien seurojen joukkueissa on määritelty monissa eri sääntökohdissa SJL:n kilpailusäännöissä (5. Edustusoikeus).

Pelaajan edustusoikeus alkaa siinä seurassa, jossa pelaaja pelaa ensimmäisen sarjaottelunsa, eli on merkittynä pöytäkirjaan, U11-ikäluokassa tai vanhemmassa ikäluokassa. Oletuksena U11-ikäisenä edustusoikeus määräytyy siihen seuraan, johon pelipassi lunastetaan.

Pelipassin lunastaminen jonkin seuran alle, ei määritä pelaajan edustusoikeusseuraa, vaan edustusoikeuden voi vaihtaa ainoastaan seurasiirtomenettelyllä.

Pelaajaliikennesopimussiirroilla tarkoitetaan samaan pelaajaliikennesopimukseen kuuluvien seurojen välisiä pelaajasiirtoja, joiden tarkoituksena ei ole edustusoikeusseuran vaihtaminen.

4.7 Seura- ja pelaajasiirrot

Pelaajan edustusoikeutta siirretään siirtomenettelyssä U11-ikäluokassa pelaamisesta alkaen. U10 ja nuorempien ikäluokkien sarjoissa edustusoikeutta ei rekisteröidä. Pelaajat ovat U10 ja nuorempien ikäluokissa vapaita edustamaan mitä tahansa SJL:n jäsenseuraa oman seuransa luvalla. Pelaajan edustusoikeus siirtyy uuteen seuraan ainoastaan SJL:n hyväksymän seurasiirtomenettelyn kautta. Seurasiirto on tehtävä aina, vaikka edustusoikeuden omaava seura olisi lopettanut toimintansa. Uuden pelaajan liittyessä joukkueen toimintaan (U11 ja vanhemmat ikäluokat), joukkueenjohtajan on varmistettava pelaajan edustusoikeuksien siirto informoimalla pelaajaa tai pelaajan vanhempia seurasiirtomenettelystä.

Seurasiirtosäännöt ovat määritelty SJL:n kilpailusääntöjen kohdassa; 6. Seurasiirrot.

4.7.1 Seurasiirrot PK 83:ssa

PK 83:ssa kaikista seurasiirroista vastaa seuratyöntekijä. Seura on määritellyt toimintakäsikirjassaan SJL:n kilpailusäännöissä esitettyjen sääntöjen lisäksi omat lisäyksensä seurasiirtoja koskien. Seurasiirto on annettava pelaajalle hänen sitä pyytäessä aikavälillä 1.5. – 30.6. Seuran ja joukkueiden toiminnan turvaamiseksi seura pidättää itsellään oikeuden olla antamatta seurasiirtoa kesken kauden, eli 30.6 jälkeen.

Seurasiirrot 30.6 aikarajan jälkeen ovat mahdollisia seuraavista syistä:

- pelaajan ikäluokan toiminta loppuu seurassa, eikä seuralla ole tarjota pelaajalle sopivaa pelipaikkaa muussa joukkueessa pelaajan taitotaso sekä säännöt huomioiden

- junioripelaajan muuttaessa huoltajansa mukana toiselle paikkakunnalle, josta matka harjoituksiin voidaan katsoa kohtuuttoman pitkäksi

- pelaaminen PK 83:n joukkueissa ei takaa potentiaalisen pelaajan kehittymistä, eikä seura pysty tarjoamaan pelipaikkaa, ja sopivaa joukkuetta yhteistyöseurasopimuksen puitteissa sopimuksen piiriin kuuluvissa yhteistyöseuroissa

PK 83:n yksi arvoista on sitoutuneisuus. Se ilmenee siten, että toiminnassa mukana olevat henkilöt ovat sitoutuneet toimintaan aina vähintään kaudeksi kerrallaan.

Seurasiirtomenettely menee seuraavasti PK 83:sta lähtevän pelaajan kohdalla:

- pelaaja pyytää kirjallisesti seurasiirtoa seuratyötekijältä uuteen seuraan (alle 18-vuotiaan pelaajan huoltaja). Joukkueenjohtaja on velvollinen rahastonhoitajan kanssa tarkistamaan, että pelaaja on hoitanut velvollisuutensa joukkuetta kohtaan

- seuratyötekijä tekee seurapalvelusivustolla siirron uuteen seuraan

- uusi seura ottaa pelaajan vastaan maksamalla seurasiirtomaksun

Seurasiirtomenettely menee seuraavasti PK 83:en tulevan pelaajan kohdalla:

- seuratyöntekijä ottaa pelaajan seurasiirron vastaan seurapalvelusivustolla maksamalla siirtomaksun

- pelaaja voi osallistua joukkueen sarjaotteluihin vasta sitten, kun SJL on hyväksynyt seurasiirron

Pelaaja ei ole seurasiirtoprosessin aikana edustuskelpoinen missään seurassa. Joukkueenjohtaja ei voi tehdä seurasiirtoa, eikä seurasiirtoa anota joukkueenjohtajalta. Seurasiirron voi tehdä vain seura.

4.7.2 Pelaajaliikennesopimussiirrot PK 83:ssa

Pelaajaliikennesopimussiirrolla tarkoitetaan pelaajien liikkumista samassa pelaajaliikennesopimuksessa olevien seurojen välillä. PK 83:ssa kaikista pelaajaliikennesopimussiirroista vastaa ja pelaajaliikennettä koordinoi seuratyöntekijä. Pelaajien on mahdollista SJL:n kilpailusäännöissä määriteltyjen sääntöjen puitteissa pelata otteluita myös muissa samaan pelaajaliikennesopimukseen kuluvien seurojen joukkueissa.

PK 83 kuluu Ilves ry:n pelaajaliikennesopimukseen. Muita sopimuksessa mukana olevia seuroja ovat, Kiekko-Karhut, RuoSkA, KPK, Fortuna, Kisa-Eagles, Pingviinit ja LäU.

4.8 Kilpailusäännöt

Seuran pelaajat, toimihenkilöt ja erotuomarit sitoutuvat pelipassinsa lunastamalla ja SJL:n alaiseen toimintaan osallistumalla noudattamaan SJL:n kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä sekä eettistä ohjeistusta. Seurat, joukkueet, pelaajat ja erotuomarit ovat velvollisia noudattamaan sekä kunnioittamaan liiton solmimia yhteistyösopimuksia. SJL:n alaisuudessa järjestettävään aikuisten, lasten tai harrastekiekon sarjatoimintaan osallistuva pelaaja/toimihenkilö sitoutuu osallistumalla mihin tahansa jääkiekko-otteluun noudattamaan SJL:n kilpailusääntöjä myös harjoituskaudella, vaikka pelipassia ei vielä olisi lunastettu alkaneelle kaudelle. Seuran toiminnassa missä tahansa tehtävässä toimiva henkilö sitoutuu noudattamaan SJL:n kilpailusääntöjä. SJL:n kilpailusäännöt ovat kansallinen säännöstö jääkiekon kilpailutoiminnan järjestämiseksi.

Joukkueenjohtajan tulee hallita kilpailusäännöt. SJL:n kurinpitomenettely ei tunnista kilpailusääntörikkomuksien kohdalla tietämättömyyttä. Joukkueenjohtaja on vastuussa joukkueensa kilpailusääntöjen noudattamisesta.

Kilpailusääntöjen tulkinnassa auttaa aina seuratyöntekijä. Sääntöihin tulee vuosittain muutoksia, joiden osalta on hyvä päivittää omat tiedot aina kilpailukauden alkaessa.

4.8.1 Pelaaminen ja harjoittelu seuran joukkueissa

PK 83:ssa on linjattu seuran joukkueiden toiminnan järjestäminen eri ikäluokissa joukkuejärjestelyjen, pelaamisen ja harjoittelun näkökulmasta. Joukkueenjohtajan tehtäviin kuuluu valvoa seuran periaatteiden toteutumista joukkueensa toiminnassa. Linjaukset ovat määritelty yleisesti seuran toimintakäsikirjan kohdissa 7., 8. ja 9.

4.8.2 Peluuttaminen

Seuran toimintakäsikirjassa 9. on määritelty seuran linjaus peluuttamisen periaatteista eri ikäluokissa. Joukkueenjohtajan tulee varmistua siitä, että pelaajat ja vanhemmat ovat tietoisia peluuttamisen periaatteista ja peluutuslinjauksen hengestä.

PK 83:ssa joukkuetoiminnan perusajatuksena on, että kaikki harrastajat saavat pelata. Pelaamisen linjauksessa on kuitenkin huomioitu terveys, urheilullisuus, kilpailu ja niiden painottuminen eri ikäluokissa, sekä kilpailullisuuteen kasvattaminen.

4.9 Uusi pelaaja joukkueessa

Kaikkiin PK 83:n joukkueisiin ovat aina uudet harrastajat tervetulleita, eikä ketään käännytetä pois, jos halua harrastamiseen on. Seuratyöntekijä yhteistyössä muiden ao. toimihenkilöiden ja vanhempien kanssa pohtivat pelaajalle oikean tason mukaisen harjoitusryhmän ja pelijoukkueen.

Vanhempien tulee saada tietää, miten harrastuksen toimintaympäristö on järjestetty. Heillä täytyy olla selkeä käsitys toiminnan lähtökohdista ja tavoitteista:

- mitä tehdään?

- miksi tehdään?

- ketkä tekevät?

- ketkä ovat vastuussa?

Lisäksi joukkueenjohtajan tehtävänä on perehdyttää ja/tai saattaa tiedoksi seuran säännöt, ohjeistukset ja toimintaperiaatteet sekä joukkueen omat toimintamallit pelaajalle ja/tai hänen vanhemmilleen. Pelaajan edustusoikeudesta ja pelipasseista on kerrottu tämän käsikirjan kohdissa 4.3, 4.4, 4.5, 4.6, 4.7, 4.7.1 ja 4.7.2.

4.9.1 Jäseneksi

Voidakseen harjoitella ja pelata seuran joukkueessa tulee pelaajan ja alle 18-vuotiaan pelaajan kyseessä ollessa vähintään toisen hänen vanhemmistaan liittyä seuran jäseneksi. Seuran jäseneksi voi liittyä internet-sivuilla: www.parkanonkiekko.fi --> seurainfo -->mukaan toimintaan --> jäseneksi. Jäsenmaksun maksamalla sitoutuu noudattamaan seuran arvoja, toimintamalleja, sääntöjä ja ohjeistuksia. Parkanon Kiekko ry:llä on neljä erilaista jäsenmaksuluokkaa.

Pelaajajäsen:

- pelaajajäsenellä tarkoitetaan kaikkia seuran joukkueissa olevia pelaajia. Jäsenmaksu on 20,00 € / vuosi.

Toimihenkilöjäsen:

- toimihenkilöjäsenellä tarkoitetaan sellaista seuran jäsentä, joka toimii seuran joukkueessa tai seurassa nimetyssä toimihenkilötehtävässä. Jos seuran toimihenkilö on seurassa myös pelaajana tai lapsen vanhempana, lunastaa hän itselleen vain toimihenkilöjäsenyyden. Jäsenmaksu on 5,00 € / vuosi

Huoltajajäsen:

- huoltajajäsenellä tarkoitetaan alle 18-vuotiaan harrastajan vanhempaa/huoltajaa. Jäsenmaksu on 10,00 € / vuosi

Kannattajajäsen:

- kannattajajäsen on seuran toimintaa kannattava henkilö, joka ei ole varsinaisessa toiminnassa mukana. Jäsenmaksu 50,00 € / vuosi.

Seuran jäsenmaksu maksetaan kausittain.

4.9.2 Terveydentilan kartoitus

Joukkueen pelaajan terveydentilasta tulee olla joukkueen johtoryhmällä ajantasainen tieto. Joukkueenjohtajan vastuulla on teettää pelaajalle seuran terveyskysely, tai muulla tavoin saada asianosaisilta tietoonsa pelaajan terveydentila. Myös pelaajien vanhemmat ovat velvollisia informoimaan pelaajan terveydentilassa tapahtuvista muutoksista. Terveydentilatiedolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista tietoa, jolla on vaikutuksia pelaajan toimintaan jääkiekkoharrastamisessa, tai sellaisia seikkoja ja ominaisuuksia, joita olisi hyvä huomioida valmennuksessa ja muussa toiminnassa. Näin toimien pyritään takaamaan pelaajan turvallisuus, sekä huomioimaan ja ymmärtämään yksilöllisemmin pelaajan tarpeita harrastuksessa.

Terveydentilasta olisi hyvä olla selvillä muun muassa seuraavat asiat:

- mahdolliset sairaudet ja niiden lääkitykset, kuten allergiat, astma ja diabetes

- aiemmat tai akuutit tuki- ja liikuntaelinvammat

- neuropsykiatriset häiriöt kuten ADHD ja ADD

Joukkueen toimihenkilöillä on moraalinen vaitiolovelvollisuus pelaajien terveystiedoista. Joukkueen toimihenkilöt voivat tarpeen vaatiessa saattaa pelaajan terveystiedot myös seuratyöntekijän tietoon, jos tämä nähdään syystä tarpeelliseksi. Pelaajan terveystietoja ei arkistoida, vaan joukkueen toimihenkilöt säilyttävät toiminnan kannalta oleelliset tiedot siten, että pelaajaa ei pystytä identifioimaan tietojen perusteella.

4.9.3 Joukkueen ja seuran käytännöt

Uuden pelaajan liittyessä mukaan joukkueen toimintaan, on joukkueenjohtajan vastuulla saattaa pelaajalle ja hänen vanhemmilleen tiedoksi seuran säännöt, ohjeistukset, arvot, toimintamallit ja sitoumukset, sekä joukkueen vastaavat asiat. Tärkeää on myöskin käydä läpi joukkueen talouteen ja maksuliikenteeseen liittyvät asiat.

Tarkoituksena ei ole kaikkien asioiden seikkaperäinen läpikäynti, vaan tärkeimmistä toimintamalleista ja käytännöistä sekä säännöistä keskustelu. Muiden asioiden kohdalla on riittävää, että neuvotaan mistä ohjaava materiaali löytyy.

4.10 Palautekyselyt

Joukkueenjohtajan vastuulla on huolehtia, että joukkueen jäsenet saavat tiedon seuran teettämistä kyselyistä seuran toiminnan kehittämiseksi. Palautekyselyt pyritään toteuttamaan kerran kaudessa. Seura käyttää Suomen Olympiakomitean palvelua palautekyselyjen teettämisessä.

Osana laadukasta joukkuetoimintaa on myös sisäisen palautteen kerääminen joukkueen toiminnasta. Seuralla on joukkueen käyttöön tarkoitettu laajempi pelaajakysely, jossa kartoitetaan pelaajan tavoitteita, joukkueen toimintaa ja ilmapiiriä pelaajan näkökulmasta, sekä pelaajakysely, jossa kartoitetaan joukkueen motivaatioilmastoa. Näiden kyselyjen teettämisellä voidaan saada paljon palautetta joukkueen toiminnan kehittämisen tueksi.

4.11 Joukkueen taloudenhoito

Joukkueen taloudenhoidossa on tärkeintä asiainhoidon avoimuus ja läpinäkyvyys, yhdessä asioista päättäminen, talousasioista informoiminen ja niiden hyvä suunnittelu. Joukkueen talousarvion tekemistä on käsitelty tämän käsikirjan kohdassa 4.1.1 ja joukkueen varainkeruusta kohdassa 4.1.2.

Joukkueen taloudenhoidon ohjeistus on seikkaperäisesti määritelty seuran toimintakäsikirjan kohdassa 13. Joukkueiden talous. Lisäksi joukkueiden taloudenhoitoa on määritelty seuran talousohjesäännössä.

Joukkueenjohtaja vastaa kaikesta joukkueen talouteen liittyvistä asioista yhdessä joukkueen rahastonhoitajan kanssa. Kaikesta mahdollisesta, myös uhkatekijöistä, on keskusteltava yhdessä johtoryhmän ja vanhempien/pelaajien kesken jo etukäteen ennakoiden. Vain tiedonjakamisen ja keskustelujen kautta voidaan löytää ratkaisut taloudellisiin haasteisiin ja niihin pystytään reagoimaan tarvittaessa nopeastikin. Näin toimien joukkueen talous pysyy laaditussa arviossaan ja säästytään ikäviltä seurauksilta ja jälkipuinneilta.

4.11.1 Joukkueen pelaajamaksusta päättäminen

Joukkue rahoittaa toimintaansa suurelta osin joukkueen pelaajilta kerättävällä pelaajamaksulla. Pelaajilta kerättävän kausimaksun suuruus ei saa ylittää joukkueen toiminnan kausittaisia kuluja. Jokaisen pelaajan kausimaksun tulee olla yhtä suuri.

Pelaajamaksu kerätään joukkueen vanhempainkokouksen päättämän tavan mukaisesti. Vanhempainkokouksen tulee päättää:

- maksuerän suuruus

- maksuerien määrä

Pelaajamaksusta päättämisessä tulee ottaa huomioon seuran talousohje joukkueille, sekä joukkueen muun varainhankinnan aktiivisuus ja arvioitu tuotto.

4.11.2 Joukkueen talouden ja rahaliikenteen seuranta

Joukkueenjohtaja seuraa joukkueen taloudellista tilannetta rahastonhoitajan informoimana ja he yhdessä ovat vastuussa budjetin toteuttamisesta. Jos kauden aikana tulee yllättäviä ja merkittäviä lisäkustannuksia, on budjettia korjattava. Joukkueen pelaajia / vanhempia on tiedotettava säännöllisesti taloustilanteesta. On myös hyvän tavan mukaista, että joukkueen rahaliikenteen tositteet ovat nähtävillä kaikille joukkueen jäsenille pelaaja/vanhempainpalaverissa.

Joukkueilla on käytössään taloushallintaohjelma, jonka avulla talouden seuranta on kätevää ja erilaisten raporttien saaminen on vaivatonta.

5. Joukkueenjohtajan tehtävät ottelutapahtumissa

Joukkueenjohtajan keskeisimmistä kilpailutoimintaan liittyvistä tehtävistä on hoitaa otteluiden järjestämiseen ja niihin osallistumiseen liittyvät käytännön asiat. Seura on ilmoittanut joukkueen sellaiseen sarjaan, joka on seuratyöntekijän ja joukkueen valmennuksen näkemyksen mukaan joukkueen pelaamista ja yksilötasolla pelaajia kehittävä, tarjoten sopivasti haasteita ja onnistumisen edellytyksiä.

5.1 Kunnioita Peliä-ohjelma

Kunnioita Peliä -ohjelma on suunniteltu, jotta suomalainen jääkiekko olisi reilumpaa kaikille sen osapuolille. PK 83 on sitoutunut Kunnioita Peliä-ohjelmaan omassa toiminnassaan.

Kyse on jokaisen pelin eri roolissa toimivan – pelaajien, valmentajien, tuomareiden ja vanhempien – keskinäisestä kunnioittamisesta:

- tehdään pelitapahtumasta lapsille positiivinen kasvuympäristö, jossa on tilaa onnistumisille ja - päonnistumisille

- tehdään pelistä turvallisempaa

- taataan valmentajille ja tuomareille työrauha

5.2 SJL:n Palvelusivusto

Palvelusivusto on joukkueen tärkein työkalu sarjatoimintaa koskien.
Palvelusivustolla tehdään joukkueen kokoonpanot sarjoihin ja yksittäisiin otteluihin, sekä hallinnoidaan joukkueen sarjatoimintaa. Jääkiekkoliitto hoitaa suurimman osan viestinnästään palvelusivustolta löytyvien yhteystietojen avulla, joten on ensiarvoisen tärkeää, että jokaisen toimihenkilön yhteystiedot ovat ajan tasalla. Jokainen joukkue on vastuussa toimihenkilöidensä yhteystietojen oikeellisuudesta.
Palvelusivustolta joukkueenjohtaja voi myös tarkistaa pelaajien edustusoikeuden pelipassien osalta.

Palvelusivusto koostuu kolmesta eri sivustosta.

Joukkuesivusto:

- joukkueen yhteystiedot

- joukkueen ottelut

- sarjakokoonpano

- päivän ottelun kokoonpano ja tilastointi

- edustusoikeudet ja pelipassit

Joukkueenjohtaja toimii pääkäyttäjänä. Käyttäjätunnukset ja salasanan saa seuratyöntekijältä.

Henkilösivusto:

- henkilökohtaiset yhteystiedot

- omat seurasiirrot

- mahdolliset vapaakortit

- mahdolliset henkilökohtaiset SJL:n laskut

- omat pelipassit

- rekisteriseloste

- kuvan lataus

Jokaisen SJL:n pelipassin lunastaneen henkilökohtainen palvelusivu. Yhteystietojen muuttaminen (SJL:n käyttämät ja järjestelmissä näkyvät yhteystiedot)

Seurasivusto:

- seuratyöntekijä toimii pääkäyttäjänä

- sisältää mm. seura- ja pelaajasiirrot, joukkuehallinnan, sarjailmoittautumiset yms.

5.2.1 Tilastointi- ja tulospalvelujärjestelmä TiTu

Tilastointi- ja tulospalvelujärjestelmä (TiTu) on U11 ja sitä vanhempien joukkueiden sarjaotteluissa käytettävä sähköinen pöytäkirja. TiTu:a käytetään SJL:n Palvelusivuston joukkuesivustolla joukkueen omien tunnusten kautta. Seura järjestää kausittain, tai mahdollistaa osallistumisen TiTu-koulutukseen joukkueidensa jäsenille. Joukkueenjohtajan tulee hallita TiTu-ohjelman käyttö, mutta sen hallinta ei saa olla yksin joukkueenjohtajan varassa. Joukkueessa tulee olla useampi TiTu:a käyttämään pystyvä henkilö.

5.3 Kotiottelut

Kotiotteluiden järjestäminen edellyttää moninaisten asioiden muistamista ja tehtävien hoitamista.

Ennen pelipäivää hoidettavat tehtävät:

Jäävuoron varaaminen ja varmistaminen.

- seuratyöntekijä tekee jäävuoron varauksen automaattisesti sarjaotteluihin sarjaohjelman mukaisesti, joukkueenjohtajan velvollisuuksiin kuuluu varmistaa, että jäävuoro on varattu

- harjoitusotteluihin joukkueenjohtaja varaa jään seuratyöntekijältä

Tuomareiden varaaminen ja varmistaminen.

- sarjaotteluihin erotuomarikerho nimeää tuomarit automaattisesti, mutta joukkueenjohtajan tulee varmistaa, että tuomarit ovat otteluun nimetty SJL:n erotuomarinimeämiset-palvelusta (https://taso.sjtl.fi/). Tuomarinimeäminen kannattaa varmistaa viimeistään viikkoa ennen ottelupäivää. Jos tuomaria/tuomareita ei ole nimetty, ole yhteydessä tuomarikerhoon

- harjoitusotteluihin erotuomarit tilataan suoraan Tampereen Jääkiekkotuomarit ry:n internet-sivujen tilauslomakkeella tai sähköpostitse: marko.jarvelin@tampereenjaakiekkotuomarit.fi

- Leijonaliigaotteluissa on käytössä pelinohjaajat, jotka ovat joukkueen vanhempia tai muita seuran toimijoita. Joukkueenjohtajan tulee varmistaa, että otteluihin on pelinohjaajat

Otteluajankohdan ilmoittaminen omalle joukkueelle.

- joukkueenjohtaja varmistaa, että kaikki joukkueen jäsenet ovat tietoisia ottelun ajankohdasta

Otteluajankohdan ilmoittaminen vastustajalle.

- vastustajalla on tieto sarjaohjelman kautta ottelun ajankohdasta

- harjoitusotteluissa ajankohta ilmoitetaan yleensä ottelun pelaamisen sopimisen yhteydessä

- joukkueenjohtaja informoi vastustajajoukkuetta joukkueen käyttöön osoitetusta pukutilasta ja muista ajankohtaisista ottelutapahtumaan liittyvistä käytännöistä esim. mahdollisen alkulämmittelyjään ajankohta yms.

Ottelusta tiedottaminen.

- seura tiedottaa otteluista internet-sivuillaan Hallilla tapahtuu-osiossa, sekä ne näkyvät jäävuorojen varauskalenterissa. Lisäksi otteluista tiedotetaan seuran sosiaalisissa medioissa

Ottelun toimihenkilöiden järjestäminen.

- kirjuri/TiTu-henkilö, kuuluttaja, pelikellon käyttäjä, ajanottajat, jäähyaitioiden hoitajat

Muun oheistoiminnan järjestäminen.

- mahdollisen varainhankinnan toteuttaminen esim. makkaranmyynti, arpajaiset yms.

Pelipäivänä hoidettavat tehtävät:

Kokoonpanon tekeminen TiTu:un (U11 ja vanhemmat).

- pelaajien edustuskelpoisuuden varmistaminen

Pukutilojen varmistaminen.

- pukukoppijaon kirjaaminen kaikkien nähtäville pukutilojen käytävällä olevaan valkotauluun

Jäänajoaikataulun laatiminen.

- seuratyöntekijän vastuulla, joukkueenjohtaja varmistaa, että asiat kunnossa. Sopii kentänhoitajan kanssa tarvittaessa jäänajoista (harjoitusottelut, Leijonaliigaottelut, turnaukset)

Toimihenkilöiden varmistaminen.

- yllätyksiin varautuminen, jos mahdollista joukkueenjohtaja ei nimeä itseään varsinaisesti mihinkään rooliin, jotta voi tarvittaessa tuurata, jos tulee yllättävä poissaolo

Ottelussa tarvittavien välineiden hoitaminen.

- varmistaa että tarvittavat välineet ovat käytettävissä ja että ne ovat toimintakuntoisia (sekuntikello, kiekot, pöytäkirjat, tietokone, kuulutuslaitteet, pelikello yms.)

Valmentajien ja pelaajien työrauhan/keskittymisen säilymisestä huolehtiminen.

- valmentajille mahdollisuus keskittyä hoitamaan vain valmennuksellisia asioita, muut asiat toissijaisia

- ei kommentoida valmennukselle valmennuksellisia asioita ennen, eikä jälkeen ottelun

- ei järjestetä muuta ylimääräistä toimintaa pelipäivälle. Auttaa pelaajia keskittymään oleelliseen ja helpottaa valmentajien työtä

Tuomareille ottelun erikoisvaateiden ja -olosuhteiden selvittäminen.

- harjoitusottelun erikoisuudet esim. otteluaika, eränpituus. jäävuoron päättyminen

Vierasjoukkueen vastaanottaminen.

- tervetulleeksi toivottaminen, aikataulusta sekä mahdollisista erikoisjärjestelyistä tiedottaminen, pukukoppien osoittaminen sekä muun avun tarjoaminen

Joukkueen kokoonpanon tarkistaminen ja pöytäkirjan allekirjoittaminen.

Muuta muistettavaa.

- jätetään valmentaminen vain valmentajille

- Kunnioita Peliä – valan lukeminen ennen ottelun alkua

- tuomareiden tervehtiminen ja oman joukkueen kannustaminen

Ottelun jälkeen hoidettavat tehtävät:

Loukkaantuneiden jatkohoidosta huolehtiminen.

- kts. myös seuran turvallisuussuunnitelma

Tuomareiden, toimitsijoiden ja vastustajan kiittäminen.

- kiittäminen on pelin kunnioittamista ja hyvien käytöstapojen mukaista

- kasvata esimerkillä

Tuomareiden palkkiot.

- virallisten erotuomarien tuomaripalkkiot maksetaan seuran toimesta automaattisesti, joukkueenjohtajan ei tarvitse huolehtia

- pelinohjaajien mahdollisten palkkioiden maksaminen ja sopiminen on joukkueen sisäinen asia ja joukkueenjohtajan vastuulla

Pöytäkirjan toimittaminen vastustajalle.

- harjoitusotteluiden, tai niiden sarjojen, joissa ei ole TiTu käytössä, on toimitettava pöytäkirjasta kopio vastustajan joukkueenjohtajalle

Tulospalvelun hoitaminen.

- ottelun päättäminen ja ohjelman sulkeminen

Muuta muistettavaa.

- oman joukkueen kiittäminen ja tsemppaaminen

- pukukoppien siistiksi jättäminen, kuuluu kaikille

5.3.1 Kotiotteluiden jäiden varaus

Seuratyöntekijä hallinnoi seuran jäävuorojen käyttöä. Seuratyöntekijä tekee jäävarauksen automaattisesti joukkueiden sarjaotteluihin sarjan otteluohjelman mukaisesti. Joukkueenjohtajan rooliin kuuluu, että hän varmistaa tarvittavien jäävuorojen varauksen ja oikeellisuuden.

Otteluihin varataan jäätä seuraavan periaatteen mukaisesti:

Otteluaika 3 x 20 min tehokasta peliaikaa, 2 x 10 min erätauko

- 2 h 30 min, josta 15 min lämmittelyjäihin

Otteluaika 3 x 15 min tehokasta peliaikaa, pieni erätauko ja 1 x 10 min erätauko.

- 1 h 30 min, josta 15 min lämmittelyjäihin

Otteluaika 2 x 20 min tehokasta peliaikaa, pienellä erätauolla.

- 60 min

Pienpelit U11- ja U12-junioreissa suoraa peliaikaa, pienellä erätauolla.

- 60 min

Leijonaliigapelit U9- ja U10-junioreissa suoraa peliaikaa, pienellä erätauolla.

- 45 min

5.4 Vierasottelut ja -turnaukset

Joukkueenjohtaja toimii yleensä vierasottelumatkoilla joukkueen vastuullisena matkanjohtajana. Jos joukkueenjohtaja on estynyt osallistumaan vieraspelimatkalle, toimii joku muu joukkueen johtoryhmän jäsen matkanjohtajana. Yhteisvastuu joukkueen turvallisuudesta matkoilla on kuitenkin kaikilla joukkueen johtoryhmäläisillä. Turvallisuus on yksi vieraspelimatkojen tärkeimmistä asioista, joka huomioidaan riittävän väljällä aikataulutuksella ja sekä selkeillä toimintaohjeilla (kts. seuran turvallisuussuunnitelma). Jos vieraspelimatka toteutetaan yhteiskuljetuksella, tulee turvallisuusasiat huomioida hintaa tärkeämpänä tekijänä. Seuran joukkueiden liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvät asiat myös vieraspelimatkojen osalta ovat linjattu seuran ympäristöohjelmassa.

Joukkueenjohtaja vastaa vieraspelimatkojen järjestämisestä, ja seuraavat asiat ovat on hyvä muistaa:

- sopikaa kimppakyydit joukkueen sisäisesti hyvissä ajoin ennen vieraspelimatkaa. Kyytihommat kuuluvat kaikille joukkueen jäsenille

- kilpailuta palvelut, joita käytätte joukkueen kanssa pelimatkalla

- yhteiskuljetuksessa käy läpi myös kuljettajan kanssa matkan aikataulut

- aikataulutuksen tulee olla riittävän väljä

- vanhempien osallistuessa joukkueen pelimatkoille ja turnauksiin on heidän kanssaan syytä sopia selväksi etukäteen matkan aikana vallitsevat pelisäännöt, esim. alkoholin käyttöön liittyvät säännöt

Ennen vieraspelipäivää hoidettavat tehtävät:

- varmista aikataulu kotijoukkueelta, ellet ole saanut ilmoitusta

- matka-aikataulun laatiminen ja sen tiedottaminen

- kuljetuksen varaaminen tai kimppakyydeistä sopiminen

- mahdollisten ruokailujen ja majoituksen varaaminen

- tarvittavan varustuksen järjestäminen

Pelipäivänä ennen peliä hoidettavat tehtävät:

- matkaan lähtijöiden lukumäärän laskeminen

- matka-aikataulun valvominen

- pukuhuoneen ja otteluaikataulun selvittäminen

- joukkueen kokoonpanon toimittaminen kotijoukkueelle (TiTu:lla hoidettavissa otteluissa arjakokoonpanon laatiminen ohjelmaan)

- kokoonpanon tarkastaminen pöytäkirjasta ennen allekirjoittamista

- huomioi turnauskohtaiset säännöt, harjoitusturnauksissa on usein omia turnauskohtaisia sääntöjä

- joukkueen kannustaminen

Ottelun jälkeen hoidettavat tehtävät:

- loukkaantuneiden jatkohoidosta huolehtiminen

- vastustajan kiittäminen

- ottelupöytäkirjan hankkiminen (käsipöytäkirjalla tilastoitavat ottelut)

- pukukoppien siisteyden varmistaminen, kuuluu kaikille, joukkueenjohtaja vastaa

- tarkasta, että kaikki ovat kyydissä paluumatkalle

- paluuaikataulun valvominen

- oman joukkueen kiittäminen

- tarkkaile, että kaikilla on kyyti jäähallilta kotiin

- kuljettajan kiittäminen

5.4.1 Vierasotteluihin ja -turnauksiin osallistumisen haasteita

Pienimpien junioreiden kanssa toimiessa voi vastaan tulla monia lasten ikävaiheeseen liittyviä haasteita. Joukkueen matkustaessa vieraalle paikkakunnalle yöksi tai vaikka vain päiväksi, on kyseessä sitten turnaus- tai leirimatka, voi se olla joillekin lapsille ensimmäinen kerta poissa kotoa ilman äitiä tai isää. Joukkueenjohtajan on hyvä kartoittaa tilannetta etukäteen, jotta mitään erityisiä ongelmia ei tilanteesta syntyisi. Koti-ikävään ja sen torjuntaan on hyvä varautua, jotta pelaajat saisivat myönteisiä kokemuksia joukkueen kanssa reissaamisesta. Pelireissut ovat lapsille ja nuorille kasvun mahdollisuuksia itsenäistymisen tiellä.

5.5 Turnausten järjestäminen

PK 83 kannustaa joukkueitaan järjestämään harjoitusturnauksia kauden aikana. Harjoitusturnausten järjestämisellä on monta hyötynäkökulmaa:

- joukkue hyötyy taloudellisesti ja urheilullisesti

- joukkue saa kehittäviä harjoituspelejä

- jäähallin käyttöasteen nousee, seuran talous

- seuralla enemmän toimintaa, elinvoimaisuude n kasvattaminen

PK 83 on toimintakäsikirjassaan suositellut joukkueidensa osallistuvan maksimissaan neljään (4) harjoitusturnaukseen kaudessa. Lisäksi seura suosittelee, että joukkueet osallistuvat vain Suomessa järjestettyihin turnauksiin. Näin harrastuksen kustannukset saadaan pidettyä alhaisempina.

Turnauksen aikana on erilaisten oheisohjelmien avulla mahdollisuus edistää joukkueen ja seuran suhdetoimintaa. Joukkue voi kutsumalla turnaukseen tukijoitaan ja yhteistyökumppaneitaan esitellä toimintaa ja edesauttaa yhteistyön jatkumista ja syventymistä. Yhteistyökumppanit ja tukijat kannattaa muistaa myös turnausohjelmaa suunniteltaessa.

5.5.1 SJL: n huomioitavat ohjeistukset turnausjärjestelyihin

Turnaus määritellään niin, että turnaus on harjoitusottelutapahtuma, johon osallistuu kotijoukkueen lisäksi kaksi tai useampi joukkuetta (mukaan lukien ns. pelitällit).

Jääkiekkoliiton jäsenseurojen järjestämiin turnauksiin vaaditaan aina turnauslupa, joka haetaan sen alueen toimistolta jolla ko. seura toimii. Turnauslupa on haettava viimeistään 1 kuukausi ennen turnausta. Luvan hakee seuratyöntekijä.

Jääkiekkoliiton jäsenseurojen järjestämissä turnauksissa jokainen pelaaja ja toimihenkilö sitoutuvat noudattamaan Jääkiekkoliiton kilpailu- ja pelisääntöjä sekä turnaussääntöjä. Turnauksissa jokainen pelaaja on vastuussa omasta vakuutusturvastaan.

Turnausta järjestettäessä on huomioitava seuraavat asiat:

Turnausanomus tulee tehdä seuran toimesta seuran palvelusivuston kautta. Turnausluvan anomisen yhteydessä on toimitettava turnauksen säännöt. Mahdolliset poikkeukset voimassa oleviin sääntöihin hyväksyy luvan myöntävä taho. Turnauslupia ei myönnetä sille ajalle, jona liiton sarjakalenteriin on merkitty ko. ikäluokan sarjatoimintaa pois lukien eri aikaan olevat talvilomat (hiihtolomat) helmi-maaliskuussa, jolloin tapauskohtaisesti lupa on mahdollista saada.
Mikäli turnausajankohtana samaisessa hallissa pelataan virallisia sarjaotteluita menevät kyseiset sarjaottelut aina turnausotteluiden edelle.
Turnauksiin ei saa kutsua joukkueita, joilla on samaan aikaan oman alueensa sarjaotteluita, mikäli kyseisen joukkueen alue ei siihen anna lupaa.
Osallistuminen turnaukseen ei ole peruste sarjaotteluiden ja aluefinaalien siirtämiseen.
Mikäli turnaukseen osallistuu ulkomaalaisia joukkueita, on turnaukselle haettava kansainvälinen ottelulupa.
Järjestäjän velvollisuus on huolehtia, että turnauksen järjestämisen ajankohtana erotuomarikerholla on riittävästi tuomareita.

Turnaussääntöjä laadittaessa on otettava huomioon seuraavia asioita:

Turnauksissa on noudatettava SJL:n kilpailu- ja pelisääntöjä.
Poikkeuksena turnauksia laadittaessa on turnausjärjestäjällä oikeus laatia seuraavat asiat:

- otteluiden peliaika

- turnauksen pelikaavio

- otteluiden kokoonpano

3. Kurinpito

- rangaistuksissa noudatetaan SJL:n kilpailusääntöjä

- turnauksen jurylla ei ole oikeutta käsitellä erotuomariraportteja vaan ne tulee ohjata alueen kurinpitäjälle

Turnauksen voi järjestää vain ennen sarjakauden alkua, sarjatauoilla ja sarjakauden päätyttyä. Turnausjärjestäjän on huomioitava alueensa kilpailukalenteri.

5.5.2 Turnauksen järjestämisen tehtävät

Turnauksen järjestäminen vaatii paljon työtä, joten on alusta asti pidettävä mielessä, että kukaan ei voi järjestää turnausta yksin, siihen tarvitaan kaikkien joukkueen jäsenien panosta. Päätös turnauksen järjestämisestä on syytä siis tehdä yhdessä pelaajien/vanhempien kanssa.

Turnauksen järjestämistä varten kannattaa perustaa oma työryhmänsä, jossa joukkueenjohtaja tai tehtävään erikseen valittu henkilö toimii johtajana ja vastaa, että kaikki olennaiset asiat tulevat huomioonotetuksi ja hoidetuksi. Turnausta varten kannattaa laatia oma toimintasuunnitelma ja budjetti. Turnauksen onnistumisen edellytys on hyvin suunniteltu toiminta ja laaja työnjako. Hyvin järjestetty turnaus toimii joukkueen ja seuran positiivisen julkikuvan edistäjänä, sekä mainoksena seuraavaan järjestettävään turnaukseen osallistuvien joukkueiden hankinnassa.

Tehtäviä ennen turnausta:

- informoi seuran operatiivinen johto turnauksesta ja sen järjestelyistä, seura anoo turnausluvan seurapalvelusivujen kautta

- vastuuhenkilöiden nimeäminen eri tehtäviin (turnausjulkaisu, lääkintä/EA, ottelutoimitsijat, toimisto, kioski)

- järjestelyjen organisointi vastuuhenkilöiden kanssa (kioski, arpajaiset, oheistapahtumat, jne.)

- turnauksen ”työvuorolistat” suunnittelu ja jako joukkueen jäsenille

- vastuuhenkilöiden osaamisen varmistaminen

- kilpailutoimiston perustaminen: opastus, henkilökunta, pöytäkirjan pitäjät, tulostaulun hoito, kuulutus, rangaistusaitiot

- jäiden varaus (seuratyöntekijä tekee varauksen ja päivittää ne otteluohjelman mukaiseksi, kun osallistuvat joukkueet ovat tiedossa)

- tuomareiden varaus

- turnauksen päätukijan hankinta (huomioidaan seuran asettamat velvoitteet vanhoja yhteistyökumppaneita kohtaan)

- majoitus- ja ruokailutarjoukset sekä palveluiden varaaminen

- turnaustiedotuksen suunnittelu: turnausjulkaisu, lehdistö, radio, kirjeet, puhelinsoitot, jne.

- joukkueiden hankinta (sopivan tasoisia, eri alueilta à vaihtelu)

- otteluohjelman laatiminen joukkuemäärän mukaan

- palkintojen hankkiminen

- pukuhuonejärjestelyt

- jäänajoaikataulun miettiminen (seuratyöntekijän kanssa)

- turnaussääntöjen laadinta (jo turnauslupaa anoessa)

- välineiden hankinta (viirit, pöytäkirjat, kiekot jne.)

- vierailevien joukkueiden kaikesta heidän kannaltaan olennaisista asioista tiedottaminen

Tehtäviä turnauspäivänä:

- turnauksen johtaja ei ota mitään muuta tehtävää, vaan toimi turnauksesta yleisesti vastaavana ja vastuussa olevana henkilönä. Jatkuvasti tavoitettavissa oleminen erityisen tärkeää

- varmista pukuhuoneet ja jäänajoaikataulu

- ajoissa paikalla, vastaanota joukkueet

- vierasjoukkueiden varusteiden säilytyksestä tiedottaminen

- toimihenkilöiden varmistaminen turnausaamuna

Tehtäviä turnauksen jälkeen:

- vierasjoukkueiden kiittäminen

- kaikkien turnaukseen eteen työskennelleiden ja tukijoiden kiittäminen

- turnauksen sujumisesta tiedottaminen seuralle, joukkueelle, yhteistyökumppaneille yms.

- palautteen kerääminen osallistuneilta joukkueilta ja järjestelyissä mukana olleilta

6. Joukkueen tilaisuudet, oheistapahtumat ja virkistystoiminta ja talkoovastuu

Joukkueen yhteiset tilaisuudet ovat yhteishengen ja vuorovaikutuksen lisääjinä sekä positiivisen ja kannustavan ilmapiirin luomisessa erittäin tärkeitä.

Vaikka yhteistilaisuus olisi tarkoitettukin vapaamuotoiseksi, on siihen hyvä varautua järjestämällä jonkin verran ”virallista” ohjelmaa. Ne ovat oivia paikkoja esimerkiksi osoittaa kiitollisuutta ansioituneille joukkueihmisille. On hyvä muistaa, että jokainen joukkueeseen kuulunut ansaitsee vähintäänkin kunnon kiitoksen ja reilun kädenpuristuksen. Tunnustuksen antaminen motivoi myös edelleen toiminnassa jatkamiseen.

Toimintasuunnitelman ohjaamana sekä tarvittaessa lyhyemmälläkin varoitusajalla on hyvä istua alas tekemään yhteenvetoa tapahtuneista, käsitellä ajankohtaisia asioita ja suunnittelemaan tulevaa. Joukkueenjohtajan tehtävä on hoitaa tilaisuuksien koolle kutsuminen ja vastata käytännön järjestelyistä. Järjestelyjen toteutukseen voivat kaikki osallistua.

Yhteisiä tilaisuuksia voi esimerkiksi olla:

- saunailta

- pikkujoulut

- joukkueen oma kauden päätöstapahtuma

- matka ammattilaisjääkiekko-otteluun

6.1Joukkueen kahvio- ja siivousvuorot

PK 83:ssa varsinaiseen joukkuetoiminnan piiriin kuuluville joukkueille on määrätty talkoovastuuksi seuran kahviotoiminnan hoitaminen otteluiden aikana, sekä siivousvuoro yleisen siisteystason ylläpitämiseksi.

Joukkueen kahviovastaava jakaa pelaajille/vanhemmille kahviovuorot joukkueen talkooviikolle seuran jäävuorokalenterissa olevien ottelujen mukaisesti. Kahviovastaava huolehtii joukkueen jäsenien kouluttamisesta kahviotyöskentelyyn. Kahviovuorojen hoitaminen on joukkueen sisäisesti organisoitavissa. Joukkueenjohtaja vastaa siitä, että talkoovastuu tulee hoidetuksi. Kahvio- ja siivousvuoroviikot joukkueille jakaa seuran sihteeri ja vuorolista on näkyvissä seuran internet-sivuilla.

7. Joukkueenjohtaja tiedottajana ja viestijänä

Seuran tiedottaminen ja viestintä käytäntöineen ja sääntöineen on määritelty seuran viestintäsuunnitelmassa sekä toimintakäsikirjassa kohdassa 17. Nämä periaatteet sitovat luonnollisesti myös joukkueita tiedottamisessa ja viestinnässä.

Joukkueenjohtajan tärkeimpiä tehtäviä on tiedottaminen ja viestiminen. Tiedottaminen on asia, joka ei varmasti koskaan onnistu täydellisesti, ja jokaisessa organisaatiossa on aina varaa parantaa tiedottamista. Joukkueenjohtaja on tiedon välittäjänä keskeisessä asemassa välittämässä tietoa joukkueeseen ja sieltä seuraan ja seuran ulkopuolisille yhteistyökumppaneille.

Tiedottamisen välineen valinnalla, ja viestinnän tavalla on suuri merkitys tiedon vastaanottajan reagointiin. Positiivisten asioiden tiedottamisessa harvoin kohdataan ongelmia, mutta negatiivisten tai hankalien asioiden kohdalla on merkityksellistä, että miten asia tiedotetaan ja missä hengessä. Joukkueenjohtajan tulisi tiedottamisessa pyrkiä aina mutkattomuuteen, selvyyteen ja positiivisuuteen, hankalissakin asioissa. Näkemään asioiden hyvät puolet. Positiivisella ja kannustavalla otteella saadaan joukkueen jäsenet innostumaan ja sisäistämään viestin merkitys. Avoimuudella ja rehellisyydellä voitetaan luottamus.

Tiedottamisessa on aina hyvä pohtia parasta tiedottamisen välinettä ja viestinnän tapaa. Viestiminen olisi hyvä hoitaa seuraavassa ensisijaisuusjärjestyksessä:

Keskustele kasvokkain henkilökohtaisesti kohteen kanssa, tai järjestä palaveri tai tiedotustilaisuus ryhmälle.
Soita henkilökohtaisesti.
Lähetä henkilökohtainen tai ryhmäviesti esim. WhatsApp-sovelluksella.
Lähetä sähköposti tai tiedote.

Viestinnässä onnistuu todennäköisemmin, kun huomioi seuraavat tekijät:

Viestintä onnistuu, kun huomioidaan vastaanottaja.
Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, varmistetaan ettei niin käy. Käytetään tarkentavaa kieltä.
Ihmiset ovat erilaisia. On olemassa aina joku, joka tietää viestijää paremmin, ja joku, joka tietää viestijää huonommin.
Mitä enemmän viestitään, sitä tarkempi pitää olla, että viestintä pysyy yhdenmukaisena.
On hyvä tiedostaa, että viestinnässä ei ole tärkeää se, miten asiat ovat, vaan se, miten ne näyttävän olevan.
Uutisen tärkeys on verrannollinen sen jaettavuuteen sosiaalisessa mediassa.
Mitä tärkeämpi tilanne, sen parempi valmistautuminen.

7.1 Joukkueiden sisäisen viestinnän kanavat

Joukkueet voivat järjestää sisäisen viestintänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Joukkueen tiedotuksesta vastaa lähtökohtaisesti joukkueenjohtaja. Joukkueen sisäisessä viestinnässä tulee toteuttaa seuran viestinnän tavoitteita mahdollisimman hyvin.

Yleisimpiä tapoja tiedottaa ovat vanhempainpalaverit, harjoitukset, verkkosivut, sähköpostit ja yleisessä arkiviestinnässä WhatsApp-sovellus. Kiireellisistä viestintää suositellaan hoidettavaksi WhatsApp-sovelluksella ja henkilökohtaista viestintää kohtaamalla henkilökohtaisesti tai soittamalla. Valtaosa pelaajille tapahtuvasta tiedottamisesta hoidetaan harjoitusten yhteydessä.

7.1.1 Joukkueiden verkkosivut, sosiaalinen media, kohtaamiset ja talkoot

Joukkueilla on käytössään omat sivut seuran verkkosivustolla. Joukkueenjohtaja vastaa joukkueen sivujen informaation ajantasaisuudesta. Verkkosivuilta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedottamiseen liittyvät asiat:

- joukkueen vastuuvalmentajan ja joukkueenjohtajan yhteystiedot ja huoltajien rahastonhoitajan, sekä muiden valittujen toimihenkilöiden nimet

- joukkueen palaajat

- tiedot joukkueen tapahtumista, peleistä ja harjoituksista

- yhteistyökumppanit

- lisäksi joukkueiden oman käytännön mukaan mm. tuloksia, valokuvia, tiedotteita

Joukkueen verkkosivuilla ei saa julkaista mitään luottamuksellista tietoa kuten esim. jäsentietoja. Yksittäisten nimellä varustettujen pelaajakuvien julkaisemiseen tarvitaan aina pelaajan tai hänen vanhempansa suostumus.

Joukkueilla voi olla omia viestintäkanaviaan myös sosiaalisessa mediassa. Seuran johtokunta määrittelee mihin sosiaalisen median kanaviin joukkue voi perustaa tilin ja kenelle joukkueessa luovutetaan tilin käyttöoikeudet. Seuran somesääntöjä tulee valvoa ja noudattaa.

Joukkueet viestivät sisäisesti pääsääntöisesti WhatsApp-sovelluksen ja sähköpostin avulla. Lähes kaikki sisäinen arkiviestintä tapahtuu näiden kahden kanavan välityksellä. Vaikka ne ovatkin oivia välineitä tiedon jakamiseen, ei erilaisten palavereiden ja kohtaamisien merkitystä sovi unohtaa. Joukkueenjohdon tulee järjestää jääharjoittelukauden aikana kuukausittain joukkueen harjoitusten yhteydessä tilaisuus, jossa käydään läpi ajankohtaisia asioita. Tilaisuus toimii myös keskustelutilaisuutena.

Joukkueet järjestävät paljon erilaisia tapahtumia, talkoita ja tilaisuuksia, jonka takia viestinnän tulee olla kunnossa. Hyvä viestintä auttaa merkittävästi asioiden mutkattomassa sujumisessa. Kaikki toiminta seurassa on pohjimmiltaan talkoopohjaista. On siis tärkeää, että pelaajille, vanhemmille sekä muille sidosryhmille viestitään siitä, että mitä tehdään, miksi tehdään, ja mitä tekemisellä saavutetaan. Se motivoi osallistumaan.

7.1.2 Joukkueen tiedottamisen tapoja

- sovitut tapaamiset, vierailut

- kahdenkeskiset ja useamman ihmisen väliset keskustelut, nk. käytäväkeskustelut

- WhatsApp, soittaminen, tekstiviesti, sähköposti

- seuran- ja joukkueen nettisivut

- Facebook ja muut vastaavat sosiaalisen median sovellukset

- ilmoitustaulut

- vanhempainillat, kokoukset, infotilaisuudet

- jaettavat monisteet, kirjeet, raportit, muistiot, tiedotteet, vuosikertomukset

- kausijulkaisu

- pikkujoulut, päättäjäiset yms.

7.1.3 Joukkueen sisäisen tiedottamisen työnjako

Joukkueen sisäisen tiedottamisen työnjaosta on hyvä sopia joukkueenjohtajan ja vastuuvalmentajan välillä. Seuran suositus tiedottamiselle on, että juniorijoukkueessa vanhemmille tiedotetaan kaikesta toimintaan liittyvistä asioista yhden tiedotushenkilön, sekä yhden tiedotuskanavan kautta. Tiedotushenkilönä toimii yleensä joukkueenjohtaja, koska hänellä on toiminnan kokonaiskuva parhaiten hallussa. Tiedotushenkilönä voi toimia myös joku muu joukkueen vanhempainkokouksen yhdessä päättämä joukkueen täysi-ikäinen jäsen, mutta tätä ei varsinaisesti suositella, koska väliportaita tiedottamisessa pyritään välttämään.

Joukkueen valmennuksella ja pelaajilla voi olla oma sisäinen ryhmänsä yhteydenpitoa varten, mutta juniorijoukkueessa mitään toiminnan kannalta oleellista tietoa ei voida tiedottaa vain pelaajille tai pelaajien kautta, vaan aina tulee tiedottaa suoraan myös pelaajien vanhempia.

Vastuuvalmentaja on velvoitettu tiedottamaan joukkueen urheilullisista, kilpailullisista ja valmennuksellisista asioista joukkueen vanhempainpalavereissa. Muu arkipäiväinen joukkueen urheilullisista asioista tiedottaminen suositellaan hoitamaan joukkueenjohtajan kautta.

Kaavio joukkueen sisäisen tiedottamisen mallista:

7.1 Joukkueen tiedottamisen aktiivisuus ja johdonmukaisuus

Tiedottamisen tulee olla aktiivista, jatkuvaa, määrätietoista ja johdonmukaista. Hyvässä tiedottamisessa huomioidaan muun muassa seuraavat tekijät:

- viestin teho heikkenee sitä mukaa, mitä suurempi on vastaanottajien määrä ja mitä kauempana viestin vastaanottaja on sen lähettäjästä

- tiedottamisen ajankohdan tulee olla sopivasti valittu. Ei pantata tietoa, vaan viestitään aina heti, kun asioille on saatu varmistus

- tulevasta tapahtumasta on tiedotettava hyvissä ajoin etukäteen, jotta viestin välittämiselle ja vastaanottamiselle sekä viestissä toivotulle toiminnalle jää riittävästi aikaa

- mikäli jokin tapahtuma vaatii jälkitiedottamista, tulee ajoittamista miettiä. Esimerkiksi työryhmän tai vanhempainkokouksen muistio kirjoitetaan mahdollisimman pian tapaamisen jälkeen puhtaaksi ja postitetaan välittömästi ryhmän jäsenille

Tiedotetta/tiedotusta suunnitellessa on hyvä miettiä seuraavia asioita:

- minkä vuoksi tiedotetaan?

- milloin tiedotetaan?

- missä tiedotetaan?

- mitä tiedotetaan?

- kuka tiedottaa?

Edellä esitetyt kysymykset auttavat hahmottamaan tehokasta ja osuvaa tiedottamista ja helpottavat saavuttamaan vastaanottajan.

Tiedottamisessa tulisi pyrkiä selkeään ja ytimekkääseen esitykseen ja välttää pitkiä ”jaarituksia”. Vastaanottajan näkökulmasta katsottuna hyvä viesti hukkuu liikaan materiaaliin.

Tiedottamisella ja riittävillä joukkueenjohtajan viestintätaidoilla on tarkoitus myös ehkäistä ristiriitatilanteiden syntymistä ja hallita erilaisia tilanteita. Ristiriidat syntyvät lähes aina puutteellisesta tai väärästä tiedosta, jolloin joudutaan arvailemaan asioiden oikeaa tilaa. Huhujen leviämistä tulisi parhaalla mahdollisella tavalla pyrkiä estämään. Jäljestäpäin niiden aiheuttamien vahinkojen korjaaminen on lähes mahdotonta tai ainakin vaatii suuria ponnisteluja.

8. Joukkueenjohtaja suhdetoiminnan järjestäjänä

Joukkue on oman toimintansa sekä jäsentensä kautta yhteydessä lukuisiin eri sidosryhmiin monilla eri tavoilla. Joukkueen toiminnan edellytysten hankkimisessa nämä sidosryhmät muodostavat sen verkoston, jonka kautta toiminta mahdollistuu. Joukkueenjohtajan keskeistä tehtäväkenttää on toimia sidosryhmien yhteyshenkilönä.

Perinteisesti organisaation sidosryhmillä tarkoitetaan organisaatiossa ja sen ympäristössä olevia henkilöitä, henkilöstöryhmiä ja yhteisöjä, jotka vaikuttavat ja/tai osallistuvat organisaation toimintaan. Osallistuminen voi olla merkittävää tai vähemmän merkittävää, mutta lähes aina se on vastikkeellista, eli osallistuja saa jonkin korvikkeen panostukselleen.

8.1 Joukkue ja sidosryhmät

On tärkeää, että joukkueen sidosryhmät saavat hoitamiaan velvollisuuksia vastaan vastineen odotuksilleen. Sidosryhmien odotuksiin vastaamisen tulee olla koko joukkueelle tärkeä osa toimintaa.

Sidosryhmien odotukset voivat pohjautua sopimuksiin tai vapaampiin yleisiin odotuksiin. Esimerkiksi vanhemmat odottavat, että heidän lastensa harrastus tapahtuu kehittävässä ja yleisesti hyväksyttävässä arvomaailmassa. Juniorijääkiekkoilussa merkittävin sidosryhmä koko toiminnan ja varainhankinnan kannalta ovat pelaajien vanhemmat.

Tavallisimpia joukkueen sidosryhmiä ovat:

8.1 Joukkue ja muut seurat

Vaikka urheiluun kuulukin, että joukkueet ovat yhteistoiminnassa pääosin vastakkain kilpailumielessä, tulee joukkueenjohtajan ja koko joukkueen muistaa toiminnassaan vastustajien kunnioittava ja hyvä kohtelu. Harrastuksen kautta syntyy usein jopa elämänpituisia ystävyyssuhteita ja ainakin kokemuksia sekä muistoja. Kun kohtelee vastustajajoukkueita kunnioittavasti ja auttavaisesti, antaa silloin hyvän kuvan joukkueesta, seurasta ja paikkakunnasta. Esimerkillä on kasvatukselliset vaikutukset, kunnioitetaan peliä.

8.2 Joukkue ja koulu

PK 83:n toimintakäsikirjassa on linjattu seuraavasti:

Joukkueen toiminnan tulisi tukea pelaajien koulunkäyntiä sekä toimijoiden pyrkiä osoittamaan välittämistä heidän koulumenestystään kohtaan. Jääkiekkoharrastus ja koulu voivat tukea toisiaan ja auttaa selviytymään monista vastaan tulevista haasteista yhteistyön avulla. Koulunkäyntiasiat on hyvä ottaa esille ja niistä voi keskustella esimerkiksi valmentajien ja pelaajien yhteisissä palavereissa. Koko joukkueen johtoryhmä ja pelaajien vanhemmat voivat yhdessä pohtia, miten koulunkäynti voitaisiin huomioida joukkueen toiminnan yhteydessä.

9. Joukkueenjohtaja ongelmatilanteiden ratkaisijana

Hyvinkin organoisoidun ja johdetun joukkueen toiminnassa esiintyy silloin tällöin ongelmatilanteita. Vastaan voi tulla hyvinkin odottamattomia tapahtumia. Ongelmatilanteisiin täytyy puuttua välittömästi niiden ilmettyä, eikä niitä saa missään nimessä sivuuttaa. Joukkueenjohtajan on ongelmatilanteissa hyvä keskustella asiasta myös seuratyöntekijän ja puheenjohtajan kanssa. Joukkueenjohtajan ei tule jäädä ongelmien kanssa missään nimessä yksin ja koko joukkueen johtoryhmän onkin hyvä olla mukana prosessissa. Riippuen ongelman laadusta ja sen käsittelyn vaatimasta sensitiivisyydestä.

9.1 Ongelmatilanteisiin varautuminen

Joukkueenjohtajan parasta valmistutumista ongelmatilanteisiin on:

- toimia seuran arvojen, ohjeiden, sääntöjen ja periaatteiden mukaan

- kirjata kaikki joukkueen keskenään sopimat ja päättämät asiat

- puuttua epäkohtiin heti ennen kuin ne kriisiytyvät

- toimia avoimesti ja osallistamalla kaikki päätöksentekoon niissä asioissa, missä se on mahdollista

- keskustella avoimesti ja rehellisesti asioista joukkueen jäsenien kanssa

Useimmiten ongelmatilanteita ilmenee seuraavissa asioissa:

-toimihenkilöiden roolit ja vastuualueet ovat epäselviä. Roolien ja vastuualueiden epäselvyyksien seurauksena on hoitamattomia tehtäviä, josta seuraa turhautumista ja siten konfliktitilanteita

- yhteinen vastuun kantaminen

- ihmisten erilaiset valmiudet yhteistyöhön

- tiedon kulkeminen

- vanhempien ristiriitaiset, harrastukseen kohdistuvat odotukset

- pelaajien erilaiset tavoitteet

- yksilön tavoitteet ristiriidassa joukkueen tavoitteiden kanssa

- tavoitteiden ja mahdollisuuksien ristiriita

- käyttäytymisongelmat, ”hankalat” pelaajat, sääntöjen noudattamattomuus

- asiallisen kritiikin kestämättömyys – herkkänahkaisuus

Joukkueen johtamisessa koettuja käytännön ongelmia:

- vastaaminen ihmisten moniin pyyntöihin ja vaatimuksiin

- tehtävää hoidetaan palkkatyön jälkeen, mikä johtaa väsymykseen

- tehtävä on monella tavoin ihmisiin vaikuttamista, jossa käskyt ja määräykset ovat useimmiten harvinaisia

- toimiminen hyvin erilaisten ihmisten kanssa, joilla on monesti vahvasti erilaiset mielipiteet

- tiedon etsimisen ja sen välittämisen vaikeus, verbaalisen viestinnän hallitsevuus

- toiminta on pirstaleista. Se on täynnä keskeytyksiä, pieniä päätöksiä ja asioita, jotka saattavat tuntua muista ajanhukalta

- joukkueenjohtajalla on annettavanaan harvoin selkeitä ja valmiita vastauksia

9.2 Ongelmatilanteiden ratkaiseminen

Ongelmiin on tartuttava kiinni mahdollisimman nopeasti niiden ilmitulon jälkeen. Tällöin tilanne ei pääse pahenemaan, eikä epätietoisuus ja huhupuheet pahenna ongelmaa. Ongelmantilannetta kannattaa tarkastella aina mahdollisimman objektiivisesti. Hankalissa asioissa joukkueenjohtajan ei kannata yrittää ratkaista tilannetta yksin, vaan hänen kannatta pyytää apua seuratyöntekijältä.

Ihmisten toimimisen ja tavoitteiden motiivit tai motiivien taustalla olevat vaikuttimet voivat vaihdella suuresti heidän toimiessaan eri organisaatioissa tai jopa samassa organisaatiossa, mutta eri rooleissa.

Kun ristiriitoja ratkaistaan yhteistyössä ja hyvässä hengessä, muista:

- kuunnella

- yrittää tosissaan myös ymmärtää

- katsella asiaa vastapuolen näkökulmasta

- olla valmis avoimeen keskusteluun

9.3 Seuran ongelmanratkaisuryhmä

Seuran toimintaan liittyvät ongelma- ja riitatilanteet ratkaistaan erityisessä ongelmanratkaisuelimessä, johon kuuluvat aina seuran puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seuratyöntekijä, sekä ne henkilöt, joita ongelma- tai riitatilanne koskee. Ongelmanratkaisuelin kutsutaan tarvittaessa koolle ja sen käsittelyyn voidaan tuoda mikä tahansa PK 83:n toiminnan ongelma- / riitatilanne. Jos elimen toimivalta ei riitä asian ratkaisemiseen, viedään se edelleen seuran johtokunnan käsiteltäväksi.

Kuripitoasioista päättävät ensisijaisesti seuratyöntekijä ja joukkueiden johtoryhmät, jotka vievät asian niin vaatiessa ongelmanratkaisuelimen käsiteltäväksi.

Ongelmaratkaisuelimen kokoontuessa täytetään aina pöytäkirja, joka arkistoidaan. Tehtyjä päätöksiä voidaan pitää ennakkotapauksina.

Pelaajan rikkoessa seuran tai joukkueen sääntöjä vastaan menetellään seuraavasti:

Rikkeestä ja tilanteesta riippuen vastuuvalmentaja ja/tai joukkueenjohtaja keskustelee pelaajan kanssa. Asianomaiselle selvitetään miten, jatkossa tulee toimia.
Pelaajan uusiessa rikkeen hänet voidaan poistaa joukkueen harjoitus- tai ottelutapahtumasta. Pelaajalle on kerrottava, miksi hänet poistettiin tapahtumasta. Asiasta tiedotetaan alaikäisen pelaajan vanhempia.
Pelaajalle voidaan langettaa toistuvista rikkeistä määräaikainen osallistumiskielto joukkueen harjoituksiin sekä otteluihin. Päätöksen tekevät joukkueen johtoryhmä sekä ongelmanratkaisuelin yhdessä. Alaikäisen pelaajan vanhempia tiedotetaan asiasta ja keskustellaan heidän kanssaan tilanteesta.
Seuran ongelmaratkaisuelin voi erottaa pelaajan seurasta, jos toiminta jatkuu edeltävistä toimenpiteistä huolimatta muuttumattomana. Ongelmanratkaisuelin kuulee kaikkia tilanteeseen liittyviä osapuolia. Johtokunta käsittelee ja vahvistaa ongelmaratkaisuelimen päätöksen.

9.4 Joukkueenjohtajakerho

Joukkueenjohtajakerho kokoontuu seuran puheenjohtajan kokoonkutsumana tarpeellisiksi katsominaan ajankohtina, kuitenkin vähintään kaksi kertaa kaudessa. Myös seuratyöntekijä voi toimia kokoonkutsujana. Joukkueenjohtajakerhon toiminnassa käsitellään joukkueiden ja yleisesti seuran toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita, sekä ideoidaan ja kehitetään seuran toimintaa joukkueenjohtamisen näkökulmasta. Joukkueenjohtajakerho toimii myös keskustelu- ja informaationjakofoorumina seuran ja sen toimihenkilöiden, sekä joukkueiden välillä.

Joukkueenjohtajien tavatessa toisiaan keskustellaan usein siitä, millaisia ongelmia heillä on esiintynyt ja miten he ovat niistä selviytyneet. Vaihtamalla kokemuksia saa hyviä vinkkejä, joita voi myöhemmin soveltaa.

10. Joukkueenjohtaja ja vanhemmat

Pelaajien vanhemmat, ovat joukkueenjohtajan sekä joukkueen toiminnan kannalta katsoen tärkein sidosryhmä. Joukkueenjohtaja toimii vanhempien sidosryhmän organisoijana, ja edustaa heitä muiden sidosryhmien kanssa tehtävässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Jääkiekkojoukkueessa vanhempien rooli on merkittävä, sillä he toimivat joukkueen taustalla mahdollistajina, tukijoina ja rahoittajina. Heidän panoksensa on välttämätön, jotta jääkiekon pelaaminen pystytään mahdollistamaan seuran junioriharrastajille.

Vanhempien suuri rooli toiminnan tukijoina asettaa toisaalta myös kasvavia odotuksia ja vaatimuksia joukkueen vanhetessa, sekä seuran, että joukkueen toiminnan laadulle. Odotuksiin vastaaminen edellyttää toiminnalta vanhempien mielipiteiden säännöllistä ja määrätietoista kuulemista. Vanhempia on hyvä kuulla ennakoidusti ja oma-aloitteisesti. Jokaisessa tilaisuudessa ja palaverissa on hyvä antaa tähän tilaisuus, ja esitetyt asiat on käsiteltävä joukkueen johtoryhmässä, sekä tarvittaessa seurajohdossa. Tärkeää on, että saatu palaute käydään läpi ja sen pohjalta keskustellaan perusteellisesti toiminnan ja odotusten suhteesta. Hyvä on myös miettiä, että millaisiin toimenpiteisiin palaute johtaa.

Esitetyt kysymykset, - jotka usein kumpuavat huolesta tai havaituista toiminnan epäkohdista - vaikuttavat aina toimintaan, riippumatta siitä, että otetaanko niitä käsittelyyn, tai mietitäänkö niihin määrätietoisesti ratkaisuja. On hyvä pohtia, että olemmeko valmiita hyödyntämään vanhempien panostusta ja vastaamaan heidän asettamiinsa vaatimuksiin? Tai että kasvaako yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta positiivinen toiminnan kehä?

Toiminnan kehittämisen periaate:

On tärkeää, että vanhempien kanssa käydään keskustelua heidän toiveistaan ja haluistaan jääkiekkoon liittyen. Ilman varsinaisen toiminnan taustalla käytävää keskustelua tunteet saattavat purkautua haitallisella tavalla. Purkaukset saattavat olla erittäin haitallisia toiminnalle. Joukkueenjohtajan tulee tukea ja johtaa tätä keskustelua ja joukkueen valmentajien on hyvä osallistua siihen myös. Usein monet asiat selviävät, tai saavat uuden suunnan sillä, että seuran linjaukset ja toimintaperiaatteet tarkistetaan materiaaleista.

Joukkueen ilmapiirin kannalta on suuri merkitys sillä, että miten vanhemmat suhtautuvat eri asioihin ja miten käsitellään heidän tärkeänä pitämiään asioita. Keskustelua tulisi aina käydä rakentavassa, ymmärtävässä sekä ratkaisukeskeisessä hengessä.

10.1 Vanhemmat joukkueen toiminnan tukena

Joukkueenjohtajan rooli kohdistuu paljolti vanhempien työn organisoimiseen ja hyödyntämiseen joukkueen toiminnan tukemisessa. Vanhemmista löytyy monien alojen ja asioiden tuntijoita ja ammattilaisia. Käytännössä vanhempien rooli joukkueen tukemisessa voi olla ihan mitä vain sen mukaan, millaiset ovat kulloinkin joukkueen tarpeet sekä vanhempien voimavarat.

Vanhempien osaamista voi käyttää monissa eri asioissa, kuten esimerkiksi:

- toiminnan suunnittelussa

- tavoitteiden määrittelyssä

- tapahtumien järjestämisessä

- tiedotuksessa

- erilaisten resurssien keräämisessä

- ongelmien ratkaisemisessa

- koulutuksen järjestämisessä

Pelaajien kasvatuksellisessa ohjauksessa vanhemmat ovat tärkeässä asemassa tukemassa joukkueen kasvatuksellisia periaatteita. Lasten kasvatusvastuu on aina vanhemmilla itsellään. Siksi on hyvä saada vanhemmat mukaan joukkueen kasvatuksellisten asioiden taakse. Näin onnistumiselle on parhaimmat edellytykset.

10.2 Vanhemmat ja joukkueen ilmapiiri

Joukkueen vanhempien vaikutusta toiminnan ilmapiiriin ei voi liiaksi korostaa. Vanhempien suhtautuminen joukkueen ja seuran toimintaan välittyy myös aina lapsen suhtautumiseen. Siksi onkin tärkeää, että vanhemmat pidetään tiiviisti mukana toiminnassa ja tietoisina siitä mitä joukkueessa ja/tai seurassa on meneillään.

Kun vanhemmat ovat tietoisia joukkueen toiminnan sisällöllistä, tavoitteista, periaatteista ja arvomaailmasta, heidän on helpompi arvioida toimintaa ja sitä kautta sitoutua toimimaan sen tukena. Mikäli vanhemmat saavat riittävästi tietoa ja hyväksyvät sen sisällön, he antavat helpommin tukensa joukkueelle. Siten myös positiiviselle ilmapiirille syntyy edellytykset.

Lapset ja nuoret kehittyvät parhaiten positiivisessa ilmapiirissä. Vanhempien, ja muiden toiminnassa mukana olevien vaikutus siihen on ratkaiseva. Positiivista ilmapiiriä luodaan, kun:

- innostutaan ja innostetaan

- tuetaan ja annetaan tunnustusta

- rohkaistaan ja kannustetaan yrittämään

- hyväksytään ja nähdään mahdollisuuksia

- ollaan avoimia ja oikeudenmukaisia

- ollaan läsnä ja käytettävissä, pidetään lupaukset

- noudatetaan sääntöjä

- ollaan myönteisiä, osana ratkaisua, vaikeissakin tilanteissa

- kuunnellaan ja keskustellaan

1.2.1 Ristiriitojen ratkaisu

Joskus vanhempien kesken, tai vanhempien ja toimihenkilöiden välillä voi esiintyä ristiriitoja. Useimmiten ne koskevat peluuttamista, harjoittelua tai valmentajan laatimaa pelitaktiikkaa. Vanhempi voi jopa kritisoida äänekkäästi valmentajan toimia. Joukkueenjohtajan tulee toimia näissä tilanteissa ns. välittäjänä. Keskustella molempien osapuolten, sekä aina myös informoida seuratyöntekijää tilanteesta. Joukkueenjohtajan tulisi tuoda näkemykset esiin mahdollisimman puolueettomasti.

Valmentaminen ja joukkueen urheilutoiminta kuuluu yksinomaan vain joukkueen valmennukselle, ja seura työntekijänsä johdolla johtaa, ohjaa ja linjaa sekä kehittää sitä. Vanhemmilla tulee silti olla riittävän yksityiskohtaisesti tiedossa joukkueen valmennustoiminnan kulloinenkin tilanne ja tavoitteet. Näiden asioiden tiedottaminen on vastuuvalmentaja vastuulla.

Joukkueenjohtajan tehtävänä on ehkäistä omalla toiminnallaan ristiriitatilanteiden syntymistä, ja niistä johtuvia ylilyöntejä. Vanhempien tunne-elämykset kuuluvat urheiluun, lastenkin harrastustoiminnassa. Ne osoittavat myös sen, että kiinnostus lasten kasvuympäristöä kohtaan on vahva, joka harrastusympäristökin lähtökohtaisesti on.

10.3 Vanhempainpalaverit

Vanhempainpalaverit ovat junioripelaajien vanhemmille järjestettäviä tilaisuuksia, joihin kokoonnutaan joukkueen toimintaan liittyvissä asioissa. Siellä yleisesti jaetaan vanhemmille informaatiota, tutustutaan muihin vanhempiin sekä vaihdetaan mielipiteitä ja kokemuksia. Palavereiden ajankohdasta ja sisällöstä on aina syytä informoida vanhempia mahdollisimman aikaisin etukäteen.

Vanhempainpalavereita kutsutaan koolle muun muassa seuraavista syistä:

- toimintasuunnitelmasta päättäminen

- joukkueen taloudesta päättäminen

- joukkueen pelisäännöistä sopiminen

- pelisääntökeskustelun pitäminen

- välitetään ajankohtaista tärkeää tietoa

Vanhempainpalavereiden järjestämisen tavoitteita ovat muuan muassa:

- joukkueen tavoitteiden selkiyttäminen ja odotuksista puhuminen

- yhteistyön, yhteisen vastuun ja sitoutumisen lisääminen

- joukkueen rohkaiseminen kohtaamaan ja ratkaisemaan ongelmatilanteet

- toiminnan kehittäminen ja tehostaminen

Seuraavat aiheet tulisi käsitellä (osa toistuvasti kausittain) palavereissa:

- seuran ja sen junioritoiminnan organisaatio

- seuratoiminnan lähtökohdat, periaatteet ja tavoitteet

Vanhempien tulisi arvioida oman ajatusmaailmansa sopivuutta suhteessa seuran ja joukkueen toiminnan periaatteisiin. Kun kaikki hyväksyvät toiminnan periaatteet, voidaan saavuttaa keskinäisen yhteisymmärrys, eikä konflikteihin joutumiselle ole niin suurta riskiä.

- seuran harrastustoiminnan painotus

- seuran junioritoiminnan rahoitus

- joukkueen tavoitteet ja säännöt

- joukkueen kausisuunnitelma ja toimintakertomus

- joukkueen talousarvio ja varainkeruun tapojen valinta

- joukkueen toimihenkilöiden valinta

- erilaiset käytännön asiat

- ristiriidat ja ongelmat

- vanhempien mielipiteet ja puheenvuorot, eli vapaa sana, odotukset molemmin puolin

- vanhempien rooli ja joukkueen tukemisen keinot

10.4 Vanhemmat ja seura

Vanhemmilla on aina jonkinlainen ennakkokäsitys seuran toiminnasta ja sen perusteista. Käsitys muodostuu monien eri tietolähteiden, useimmiten ensisijaisesti kuulopuheiden ja toissijaisesti tiedotusvälineiden kautta.

Vanhempien tullessa mukaan toimintaan alkaa näistä ennakkokäsityksistä muovautua hiljalleen tarkempi kokonaisuus. Tärkein vaikuttava tekijä vanhempien kuvaan seurasta on sen joukkueen arkipäiväinen käytännön toiminta, jonka osana vanhemmat ovat. Seuran arvot ja toimintaperiaatteet näkyvät joukkueen toiminnan kautta.

11. Materiaalilinkit

Klikkaamalla alleviivattuja otsikoita avautuu uudessa välilehdessä kyseinen sivusto tai materiaali.

Joukkueenjohtajan materiaalit

	PK 83 Mainossopimuspohja.pdf (720 kB)
	SJL kuulutusohjeet.pdf (811 kB)
	Pelipassiohje 21-22.pdf (266 kB)
	Kuulutusohjeet.pdf (98 kB) PK 83
	Ohjeita kahviotyöntekijälle.pdf (60 kB)
	Varustesäilytys jäähallilla.pdf (59 kB)
	Valospotin muistipaikat.pdf (90 kB)
	Valospotin käyttöohjeet.pdf (177 kB)
	Joukkueenjohtajien tietopaketti 20-21.pdf (579 kB)
	PK 83 Terveyskysely.pdf (123 kB)
	PK 83 PELAAJAKYSELY tavoitteet, joukkueen toiminta ja ilmapiiri.doc.pdf (146 kB)
	Palvelusivuston käyttöohjeet.pdf (121 kB)
	PK 83 Joukkueen toimintasuunnitelmapohja.docx (143 kB)
	PK 83 Joukkueen toimintasuunnitelmapohja.pdf (155 kB)
	PK 83 joukkueen toimintakertomuspohja.xlsx (78 kB)

Ohjeet_häirintään_puuttumiseen.pdf (943 kB)

	SJL Kilpailusäännöt 2021-2022.pdf (518 kB) SJL:n voimassa olevat kilpailusäännöt
	Jääkiekon virallinen sääntökirja 2018-2022.pdf (2.4 MB) SJL:n voimassa olevat säännöt
	Leijonaliigaohjeet.pdf (249 kB) SJL:n voimassa olevat ohjeistukset
	Harrastekiekkosäännöt.pdf (58 kB) SJL:n voimassa olevat harrastekiekkosäännöt
	Pienpelit U11-U12 2020-2021.pdf (3.6 MB)